Verkkouutiset

Lakko

MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Juho Romakkaniemi IS:lle: Tässä maassa on tabuja, mistä saa ja ei saa puhua

Suomessa on tabuja mistä saa ja ei saa puhua, sanoo palkansaajia eroamaan SAK:laisista ammattiliitoista kehottanut Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi Ilta-Sanomien haastattelussa. Romakkaniemi kehotti talven poliittisten lakkojen aikana palkansaajia liittymään yksityiseen YTK-työttömyyskassaan.

IS:lle Romakkaniemi ihmettelee alunperin X:ssä julkaisemansa viestin aiheuttamaa kohua.

– Hassua. Jos minä olen sanonut, että kannattaa miettiä, kannattaako kuulua porukkaan, joka tällaista toimintaa edistää, niin se on sitten se majesteettirikos. Ei se, että aiheutetaan kahden miljardin lovi Suomen kansantalouteen.

– Tässä maassa on tabuja mistä saa ja ei saa puhua, hän sanoo.

Romakkaniemen mielestä hallitusohjelman työelämäkirjaukset eivät ole oikeuttaneet ay-liikkeen tähänastista toimintaa. Hän arvioi kysymyksen olevan ay-liikkeelle lähinnä periaatteellinen. Talven poliittiset lakot tuhosivat jäsenyritysten taloutta ja työpaikkoja satojen miljoonien edestä, Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja kertoo.

– Täysin sivullisia ja viattomia on vahingoitettu. Ei se kovin hyväksyttävää kovin monen muunkaan mielestä ole, hän arvioi.

Eduskunnassa käsitellään tällä hetkellä työrauhalainsäädäntöä, joka rajaa esimerkiksi poliittisen lakkojen keston 24 tuntiin. Romakkaniemen mukaan laki pitää saada voimaan mahdollisimman nopeasti.

Satamalakko iski pahasti verkkokauppaan, laskua yli 30 prosenttia

Verkkokauppa putosi ensimmäisellä vuosineljänneksellä peräti 31 prosenttia, kertoo tuore Verkkokauppaindeksi.

– Ennen kaikkea arvokkaampaa kauppaa on jäänyt tekemättä. Siltä näyttää, että verkkokauppa on kärsinyt kovan kolauksen maaliskuun satamalakosta, toteaa indeksiä tuottavan Vilkas Group Oy:n toimitusjohtaja Markku Korkiakoski tiedotteessa.

Heikentyneen ostovoiman muutenkin piinaama verkkokauppa on ottanut uuden iskun maaliskuun satamalakosta. Noin 2 000 suomalaisen verkkokaupan todellista myyntiä seuraava Verkkokauppaindeksi kertoo taas uudesta syvästä sukelluksesta.

– Yli 30 prosentin pudotus verkkokauppaan on tietenkin alalle todella huono uutinen. Tilausmäärissä pudotus jää kuitenkin alle kymmeneen prosenttiin. Siksi tiedämme, että ennen kaikkea arvokkaampaa kauppaa on jäänyt tekemättä. Siltä näyttää, että verkkokauppa on kärsinyt kovan kolauksen maaliskuun satamalakosta. Kun tavaraa ei ole saatu kauppiaille, ei sitä ole myöskään pystytty myymään, tiivistää Korkiakoski

Vilkas on Suomen johtava verkkokauppatoimittaja, jolla on tiiviit suhteet verkkokauppiaisiin.

– Esimerkiksi polkupyöriä on jäänyt satamiin, vaarantaen sesonkimyynnin, kertoo Korkiakoski.

– Ulkomaankauppatilastojen mukaan tammi-helmikuu yhteensä oli jo laskusuunnassa. Lakolla oli suuri vaikutus sekä vientiin että tuontiin maaliskuussa. Osa tuonnista on pystytty korvaamaan ro-ro-aluksissa kulkevilla rekoilla, mutta suuremmat tavarat tuodaan merikonteissa, kertoo Tullin tilastojohtaja Olli-Pekka Penttilä.

– Polkupyörät, pesukoneet, televisiot ja yleensä kookkaampi tavara on siksi päätynyt verkkokauppiaille vain pieneltä osin. Vuoden ensimmäinen neljännes jäi varmasti heikommaksi, kun konttiliikenne keskeytyi satamissa 12.3.2024 alkaen. Suuria kappalemääriä pientä tavaraa tuodaan lentorahtina, mutta isommat tavarat tuodaan konteissa merirahtina, Penttilä jatkaa.

Pomppu ylös toisella vuosineljänneksellä?

Verkkokauppa on luisunut viime vuoden alusta vauhdilla alaspäin kuluttajien heikentyneen ostovoiman ja talouden epävarmuuden takia. Vuoden 2024 alkuun toivottiin käännettä parempaan.

– Talouden yleiskuva kuitenkin heikkeni ja satamalakko oli siihen päälle oma lukunsa. En uskalla vetoa lyödä, mutta kakkoskvartaalilla on silti jo mahdollisuus parempaan. Joka tapauksessa nyt on aika kehittää ja laittaa verkkokauppaa uuteen iskuun, koska kun nousu tosissaan taas alkaa, silloin ei enää ehdi, ennakoi Korkiakoski.

Tullilla on verkkokaupalle tarjottavana edellisvuodesta lupaava esimerkki. Tilastojohtaja Penttilän mukaan lakon aiheuttama tukos maaliskuussa saattaa ainakin osin kompensoitua nousuna kakkoskvartaalilla.

– Viime vuoden helmikuun kahden viikon satamalakko kompensoitui maaliskuussa 2023. Vuoden 2024 neljän viikon satamalakko vaikutti viime vuotista enemmän, joten maaliskuussa odottamaan jäänyt konttitavara alkaa purkautua kauppiaille kakkoskvartaalilla ja sen myötä voi tulla verkkokaupassa pomppu ylöspäin, taustoittaa Penttilä.

Yrittäjiltä vahva tuki hallituksen työmarkkinalinjalle

Pk-yrittäjistä 65 prosenttia kannattaa hallituksen työmarkkinauudistuksia, kertoo tuore Yrittäjägallup. Uudistuksia vastustaa 19 prosenttia vastaajista.

Työmarkkinauudistusten kannatus on sitä suurempaa, mitä enemmän yrittäjä työllistää. Yli kymmenen henkeä työllistävistä 87 prosenttia kertoo kannattavansa uudistuksia. Yksinyrittäjistä kannattajia on 53 prosenttia ja vastustajia 28 prosenttia.

– Työmarkkinauudistuksilla on laaja tuki yrittäjien parissa, mutta joukossa on myös uudistusten vastustajia, joita on lähes viidennes yrittäjistä, Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.

Vastaajista 44 prosenttia oli yksinyrittäjiä.

Kannatus vahvinta teollisuudessa, rakentamisessa ja kaupan alalla

Työmarkkinauudistusten kannatus on vahvinta teollisuudessa (80 %), rakentamisessa (75 %) ja kaupan alalla (72 %). Vastustajia on eniten asiantuntijapalveluissa (28 %) sekä naisyrittäjissä (29 %).

– Tuloksissa näkyy vahvasti henkilöstömäärä ja toimialat. Uudistukset miellyttävät erityisen paljon työnantajia, joita on paljon teollisuudessa, kaupan alalla ja rakentamisessa, Pentikäinen sanoo.

– Erot sukupuolten välillä ovat hyvin merkittäviä. Miesyrittäjistä uudistuksia tukee 77 prosenttia, mutta naisista vain 48 prosenttia. Naistenkin parissa on tosin selkeästi enemmän tukijoita kuin vastustajia, joita on 29 prosenttia.

Ammattiyhdistysliikkeen poliittisia lakkoja yrittäjät vastustavat laajalti. Vastaajista 79 prosenttia kertoo vastustavansa niitä ja 12 prosenttia kannattavansa. Poliittisten lakkojen kannatus on laajinta yksinyrittäjien (18 %), alle 39-vuotiaiden yrittäjien (22 %) ja naisyrittäjien (18 %) keskuudessa.

Yrittäjien Verianilla teettämään tutkimukseen vastasi 1 076 pk-yritysten edustajaa 3.−15.4.2024. Tutkimustulosten luottamusväli on 3,1 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Työnantajan mukaan lakot perustuvat palkansaajien itse lietsomaan uhkakuvaan

Lakkojen kohteena on tällä kertaa myös musiikkialan oppilaitoksia. Palkansaajaliittojen huhtikuussa toteuttamat lakot kohdistuivat noin 19 000 lapseen ja nuoreen yksityisissä oppilaitoksissa. Laajenemisen myötä lakot koskettaisivat 35 000 koululaista ja opiskelijaa.

– Lakot perustuvat ammattiliittojen itse lietsomaan uhkakuvaan siitä, että palkkaerot saattavat tulevaisuudessa kasvaa. On surkuhupaisaa, että kunta-alalle tehdyllä palkkaohjelmalla oli tarkoitus kuroa umpeen palkkaeroja suhteessa yksityiseen sektoriin ja nyt sillä perusteellaan yksityisen sektorin lakkoja, sanoo Sivistan työmarkkinajohtaja Hanne Salonen tiedotteessa.

Hänen mukaansa palkansaajaliittojen viestinnässä pyritään luomaan mielikuva siitä, että kuntien palkkaohjelma johtaisi vääjäämättä siihen, että yksityiset oppilaitokset jäisivät palkoissa jälkeen.

Sivistan mukaan kuitenkin OAJ:n huhtikuussa hylkäämän sovintoedotuksen myötä taulukkopalkkoihin ja -palkkioihin esimerkiksi yksityisissä peruskouluissa ja lukioissa vuosille 2022-2024 tehdyt korotukset olisivat olleet lähes prosenttiyksikön korkeammat kuin kuntien kouluissa.

– Lähes kaikki OAJ:n päättäjät työskentelevät kunnissa ja kuntapuolen palkkaohjelmaa yritetään nyt lakoin runnoa yksityiselle sektorille ilman, että alalla olisi palkkaohjelmalle faktoihin pohjautuvaa perustelua, Salonen sanoo.

– Yksityisellä sektorilla työnantajat eivät ole sidottuja työehtosopimuksen minimipalkkoihin, ja ansiot nousevat myös muilla perustein kuin sopimuskorotuksina, hän jatkaa.

Sivista muistuttaa, että tilastojen mukaan opettajien ansiot vastaavat hyvin muiden korkeakoulutettujen ansioita.

– Vlittävätkin selvästi, kun pitkät palkalliset vapaat otetaan huomioon.

Uusi lakkovaroitus yksityiselle opetusalalle

Uudet lakot koskevat jo aiemmin ilmoitettujen oppilaitosten lisäksi myös uusia toimijoita. Toteutuessaan lakko järjestettäisiin 13.5.–16.5. Lakot laajenevat musiikin alan oppilaitoksiin.

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ja Ammattiliitto Jyty ovat käyneet koko kevään työehtosopimusneuvotteluita Sivistysala ry:n (Sivista) kanssa. Tavoitteena on ollut saada yksityistä opetusalaa koskeva uusi työehtosopimus.

Osapuolet ovat neuvotelleet valtakunnansovittelijan luona toistaiseksi tuloksetta. Seuraava neuvottelu osapuolten välillä on vappuaattona 30.4., liitot kertovat tiedotteessa.

Myöhään sunnuntai-iltana työntekijäosapuolet antoivat toisen lakkovaroituksen. Lakon piirissä on kaikkiaan yli 2 000 yksityisen opetusalan työehtosopimuksen piirissä olevaa jäsentä seitsemällä paikkakunnalla.

Toteutuessaan lakko alkaa maanantaina 13.5. klo 00.01 ja päättyy torstaina 16.5. klo 23.59. Tämä on toinen lakko, johon osallistuu edellisen lakon lisäksi jäseniä uusista oppilaitoksista. Edellinen lakko järjestettiin 23.4.–24.4.

Liittojen mukaan kyseessä ei ole hallituksen ajamia työelämäheikennyksiä vastustava poliittinen lakko, vaan lakolla pyritään vauhdittamaan neuvotteluita jäsenten työehdoista yksityisellä opetusalalla.

OAJ:n, JHL:n ja Jytyn mukaan neuvotteluissa ollaan palkkaratkaisun ja tekstikysymysten osalta kaukana työnantajapuolen kanssa. Palkkakehityksen on oltava jatkossakin kilpailukykyinen. Lisäksi luottamusmiesten toimintaedellytyksiä on parannettava nykyisestä.

Järjestöt toivovat, että uusiin lakkoihin ei tarvitse turvautua, vaan tyydyttävä ratkaisu saavutetaan neuvottelemalla.
Näin lakko vaikuttaisi

Yksityisen opetusalan työehtosopimus umpeutui maaliskuun lopussa. Yksityisen opetusalan sopimusta sovelletaan yleissivistävien yksityiskoulujen lisäksi useissa ammatillisissa oppilaitoksissa, taiteen perusopetuksen ja vapaan sivistystyön oppilaitoksissa sekä useissa kansanopistoissa ja urheiluopistoissa.

Työehtosopimuksen umpeutumisen myötä työrauhavelvoitetta ei enää ole. Lakolla pyritään vauhdittamaan työehtosopimuksen syntymistä.

Sopimuksen piirissä olevien työntekijöiden työsuhteiden ehdot pysyvät työehtosopimuksen ns. jälkivaikutuksen takia ennallaan, kunnes uudesta työehtosopimuksesta on päästy sopimukseen.

Yksityisen opetusalan sopimus koskee opettajien ohella JHL:n ja Jytyn edustamaa oppilaitosten hallinto- ja tukipalveluhenkilöstöä.

Jos lakko toteutuu, OAJ, JHL ja Jyty maksavat lakon piirissä oleville jäsenilleen lakkoavustusta.

Teollisuuden tilaukset laskivat – ”toistuvat lakot eivät paranna kilpailukykyä”

Teollisuuden uusien tilausten arvo oli helmikuussa 6,4 prosenttia pienempi kuin vuotta aikaisemmin.

– Heikon tilanteen taustalla on Suomen tärkeimpien vientimarkkinoiden edelleen jatkuvat epävarmuudet, mutta toistuvat poliittiset lakot eivät myöskään paranna suomalaisten yritysten kilpailukykyä maailmalla, Suomen Yrittäjien ekonomisti Petri Malinen sanoo.

Tilastokeskuksen mukaan eniten tilaukset vähenivät metalliteollisuudessa, jossa uusien tilausten arvo oli 9,6 prosenttia pienempi kuin vuotta aiemmin.

– Luottamus tulevaan on kohonnut euroalueella jo jonkin aikaa, mutta vielä se ei näytä konkretisoitunut laajasti uusina tilauksina. Suomen talouden yskiminen yhdistettynä teollisuuden uusien tilausten vähenemiseen kertoo, että vuoden ensimmäisestä puoliskosta tulee hyvin hankala, Malinen varoittaa.

Teollisuustuotanto laski edellisestä kuukaudesta lähes kaikilla päätoimialoilla. Vuodentakaiseen verrattuna teollisuuden tuotanto kuitenkin kasvoi.

Voimakkainta lasku oli kaivostoiminnassa, jossa tuotanto laski 9,7 prosenttia verrattuna edelliseen kuukauteen.

– Tässä näkyy hyvin, miten poliittisilla lakoilla tuhottiin tuotantoa ja heikennettiin osaltaan hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuutta, toteaa Malinen.

Kausitasoitettu teollisuustuotanto laski helmikuussa 0,3 prosenttia edellisestä kuukaudesta ja teollisuuden työpäiväkorjattu tuotanto kasvoi 1,3 prosenttia verrattuna vuoden 2023 helmikuuhun.

– Yksittäisten kuukausien lukujen ohella on tärkeää seurata pidemmän aikavälin kehitystä, joka kertoo paremmin tilanteesta teollisuudessa ja laajemminkin koko taloudessa, Malinen huomauttaa.

Poliittisista lakoista laajaa vahinkoa palvelualoille

Palvelualojen työnantajat Paltan jäsenkyselyn mukaan työtaisteluista on kärsinyt suoraan tai epäsuorasti 65 prosenttia palvelualojen yrityksistä. Palvelualoilla korostuvat epäsuorat vaikutukset (46 %), sillä viennistä riippuvaisista työpaikoista yli puolet on palvelualoilla ja kaupassa.

Eniten poliittisista lakoista on kärsinyt liikenne ja logistiikka eli henkilö- ja tavaraliikenne. Toimialan yrityksistä suoria tai epäsuoria negatiivisia vaikutuksia ovat kohdanneet lähes kaikki, 91 prosenttia.

– Poliittiset lakot osuivat juuri tavaraliikenteen vilkkaimpaan sesonkiin. Kevät ja alkukesä ovat tyypillisesti tavaraliikenteen vilkkainta aikaa muun muassa sesonkituotteiden saapumisen takia. Nyt syntynyttä sumaa tullaan todennäköisesti purkamaan pitkälle kesään, joten monella myyntisesonki jää lyhyeksi, arvioi Paltan pääekonomisti Martti Pykäri.

– Kuinka paljon menetettyä tuotantoa lopulta pystytään kuromaan kiinni, jää nähtäväksi, hän toteaa.

Pääosin epäsuorat vaikutukset ulottuvat laajasti (70 %) myös erilaisiin teknisiin palveluihin, joihin lukeutuvat muun muassa teollisuuden huolto ja kunnossapito, erikoistunut rakennustoiminta, sekä muut tekniset asennus- ja huoltopalvelut. Hankkeita on peruuntunut ja tuotanto häiriintynyt esimerkiksi tarvikepulan ja viivästymisen takia.

Kolmanneksi eniten työtaistelut ovat vaikuttaneet hallinto- ja tukipalveluiden liiketoimintaan. Alan yrityksistä 63 prosenttia kertoo lakkojen vaikuttaneen liiketoimintaan joko suoraan (20 %), tai epäsuorasti (43 %). Toimialaan kuuluvat esimerkiksi työnvälitys ja henkilöstön vuokraus, kiinteistöpalvelut, matkanjärjestäjät sekä turvallisuuspalvelut.

Työtaisteluiden myötä kasvanut epävarmuus on ollut myrkkyä taloudelliselle toimeliaisuudelle ja päätöksenteolle, Pykäri korostaa.

– Hankkeita ja tapahtumia on peruuntunut tai lykätty, ja yrityksille on aiheutunut merkittäviä lisäkustannuksia. Yritysten kannattavuus kärsii, mutta viime kädessä laskun tulee maksamaan suomalainen kuluttaja korkeampina hintoina, hän luettelee.

Pykäri painottaa, että juuri tällä hetkellä talous on hyvin haavoittuvaisessa tilassa ja poliittiset lakot eivät voi enää jatkua. Hän perää ay-liikkeeltä vastuullisuutta.

– Jos lakot nyt todella jäävät taakse, talouden aktiviteetissa tullaan näkemään selvä piristyminen. Kun korot kääntyvät laskuun ja kotitalouksien ostovoima vahvistuu, yksityinen kulutus saa vauhtia, mikä tukee talouden toipumista.

Kasvun käynnistymässä vasta vuoden jälkipuoliskolla

Paltan ennusteen mukaan yksityisten palvelualojen liikevaihdon volyymilla mitattu tuotanto kasvaa tänä vuonna 1,7 prosenttia, kun viime vuonna kasvu jäi 0,3 prosenttiin.

Kasvun kunnollista käynnistymistä saadaan kuitenkin Pykärin mukaan odottaa vuoden jälkipuoliskolle, eikä tahdista ole odotettavissa erityisen reipasta, sillä koronlaskujen realisoituminen ei tapahdu hetkessä.

Rahapolitiikan muutokset välittyvät Suomen talouteen kuitenkin nopeammin kuin suuressa osassa muuta Eurooppaa, ja korkokäänteellä on oma psykologinen merkityksensä.

Myös yritysten tyhjentyvät varastot voivat Pykärin mukaan nopeuttaa tuotannon reagointia vuoden edetessä piristyvään kysyntään. Suuremmalta työllisyyden notkahdukseltakin on vältytty, pitkälti palvelualojen ansiosta.

Paltan jäsenkyselyyn vastasi 285 työnantajayrityksen toimitusjohtajaa aikavälillä 5.4.–9.4.2024.

Ahtaaja IL:lle: Ei lakko ole loppu, se on keskeytetty

Neljän viikon lakosta maanantaina töihin palannut ahtaaja Pasi Boemh sanoo Iltalehdelle, että hän on tovereineen valmiita uuteen lakkoon.

– Eihän lakko ole loppunut, se on vain keskeytetty, Boehm sanoo IL:lle.

SAK:n liittojen vientiin kohdistunut lakko päättyi sunnuntaina. Nyt SAK odottaa hallituksen ja työministeri Arto Satosen (kok.) vastaantuloa.

Helsingin ahtaustyöntekijöiden ammattiosaston puheenjohtajana toimiva Boehm sanoo palanneensa töihin hyvillä mielin.

– Jäin siihen toivoon, että nyt katsotaan, pitääkö hallitus puheensa vai ei.

SDP:n kuntavaaliehdokkaanakin ollut Boehm uskoo, että lähes kaikki ahtaajat ovat valmiit tarvittaessa jatkamaan lakkoja.

– Meiltä on varmasti lähes kaikki menossa. Voi olla, että joku on toistakin mieltä. Kyllä se yleinen ilmapiiri on, että nyt annetaan mahdollisuus hallitukselle näyttää, että pitävätkö he puheensa, Boehm sanoo.

– Hyvinkin moni sanoi sitä, että todennäköisesti päästään 18. päivän jälkeen jatkamaan lakkoja, jos ei mitään rupea tapahtumaan, Boehm jatkaa IL:lle.

Ammattiliitto Jytyltä lakkovaroitus

Jytyn jäseniä koskeva lakko toteutetaan Haaga-Helia, Metropolia ja Karelia-ammattikorkeakouluissa tiistaina 23. huhtikuuta.

Lakolla Jyty sanoo vastustavansa ammattikorkeakouluja edustavan Sivistan päätöstä jättää kolmasosa henkilöstöstä työehtosopimuksen ulkopuolelle.

Ammattiliitto vaatii, että sen jäseninä olevilla hallinto- ja tukipalvelutehtäviä tekevillä työntekijäryhmillä on oltava edustus ammattikorkeakoulujen työehtosopimusneuvotteluissa sekä paikallisessa edunvalvonnassa.

Tähän saakka ammattikorkeakoulujen työehdoista ja palkoista on sovittu yksityisen opetusalan työehtosopimuksessa, jonka sopijaosapuolina ovat työntekijäpuolella Jyty, JHL ja OAJ.

Jytyn mukaan Sivista ilmoitti kuitenkin yksipuolisesti, että se neuvottelee ammattikorkeakouluja koskevasta työehtosopimuksesta vain OAJ:n ja toisen akavalaisia liittoja edustavan sopimuskumppanin YTN:n kanssa.

– Kolmasosa työntekijöistä jätettiin kylmästi ulos ammattikorkeakoulujen työehtosopimuksesta, mikä rikkoo räikeällä tavalla suomalaista sopimisen mallia. Tämä on vaarallinen kehityskulku koko yhteiskuntamme sopimusjärjestelmän kannalta, Jytyn puheenjohtaja Jonna Voima sanoo.

Vanhan sopimuksen voimassaolo päättyi 1.4., joten lakkovaroitus annetaan lain mukaisesti valtakunnansovittelijalle ja työnantajalle vähintään kaksi viikkoa ennen työnseisauksen alkamista.

– Jyty pitää lakkoa aina viimeisenä vaihtoehtona, jos mikään muu keino ei enää auta. Valitettavasti Sivista ei jättänyt meille monista yrityksistämme ja neuvottelupyynnöistämme huolimatta muuta vaihtoehtoa, Voima sanoo.

Sivista perusteli Jytyn jättämistä neuvottelujen ulkopuolelle sillä, ettei työnantajapuoli tunnista hallinto- ja tukipalvelutehtävissä toimivan henkilöstön tekemää työtä.

– On todella surullista, että juuri ammattikorkeakouluissa, suomalaisen sivistyksen ytimessä, tehdään tällaista hyvin epäoikeudenmukaista työnantajapolitiikkaa, tiivistää tilanteen Jytyn edunvalvontajohtaja Jukka Maarianvaara.

Ben Zyskowicz: Poliittisilla lakoilla saatiin aikaan vain massiivista vahinkoa

Kokoomuksen konkaripoliitikko Ben Zyskowicz arvioi, että poliittisilla lakoilla ei saavutettu muuta kuin massiivista vahinkoa Suomen taloudelle, yrityksille ja viime kädessä myös palkansaajille.

– Sen jälkeen kun jokaiselle oli käynyt selväksi, että hallitus ei ole perääntymässä hallitusohjelman keskeisistä pyrkimyksistä, tässä lakkoilussa ei ollut yhtään mitään järkeä, Zyskowicz sanoo Verkkouutisten BenTV:ssä.

Hän sanoo, että yksi syy lakkojen loppumisen taustalla oli niiden suosion lasku kansalaisten keskuudessa.

Zyskowicz sanoo kuitenkin olevansa negatiivisesti yllättynyt siitä, miten paljon suosiota lakoilla oli.

– En voi ymmärtää sitä, että ihmiset demokraattisessa Suomessa, jossa kaikki ovat voineet äänestää eduskuntavaaleissa, hyväksyvät sen, että eduskunnan ulkopuolella on jokin kansalaisvaikuttamisen ryhmä, vaikkapa nyt sitten ammattiyhdistysliike, joka voi yrittää poliittisilla lakoilla estää eduskuntaa ja sen luottamusta nauttivaa hallitusta tekemästä sitä, mitä hallitus ja eduskunnan enemmistö pitävät välttämättömänä, Zyskowicz sanoo.

Zyskowiczin mukaan lakkojen loppumisen jälkeen on mahdollisuus siihen, että työ- ja elinkeinoministeri Arto Satonen (kok.) ja ammattiyhdistysliike voivat nyt onnistua löytämään yhteisymmärryksen paikallisen sopimisen yksityiskohdista.

– Viimeksihän SAK käytännössä oli päättänyt jo ennen tapaamista ministeri satosen kanssa, että he jatkavat lakkoja, Zyskowicz sanoo viitaten edelliseen kertaa, jolloin keskustelua yritettiin avata.

– Nyt on mahdollisuus siihen, että näistä paikallisen sopimisen yksityiskohdista löytyy sopu joka riittävästi tyydyttää keskeisiä sidosryhmiä.

Poliittisia lakkoja rajaava laki etenee eduskunnassa

Perustuslakivaliokunnan mukaan pääosa ehdotetuista muutoksista voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. Säännöstä työntekijän velvollisuudesta maksaa työnantajalleen hyvitystä on kuitenkin välttämätöntä muuttaa. Valiokunnan lausuntoon liittyy eriävä mielipide.

Hallituksen esityksen lakiehdotukset koskevat muun muassa myötätuntotyötaistelujen edellytyksiä ja poliittisten työtaistelujen enimmäiskestoa.

– Ehdotukset ovat merkityksellisiä ennen muuta perustuslaissa ja kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa turvatun ammatillisen yhdistymisvapauden kannalta. Nyt ehdotetuilla rajoituksilla ei puututa työtaisteluoikeuden keskeiseen sisältöön, valiokunta sanoo.

Perustuslakivaliokunnan mukaan poliittisten lakkojen ajallista rajaamista koskevaa sääntelyä on syytä täsmentää. Valiokunnan mielestä pitäisi täsmentää poliittisen työtaistelun määritelmää, vaatimusta työtaistelun aiheuttaman häiriön vähäisyydestä ja sääntelyä työtaistelun jatkamisesta.

– Tällainen muutos ei kuitenkaan ole edellytyksenä tavallisen lainsäätämisjärjestyksen käyttämiselle, valiokunta sanoo.

Perustuslakivaliokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että sallittujen ja kiellettyjen myötätuntotyötaistelujen rajanveto muodostuu lain perusteella vaikeaselkoiseksi ja tulkinnanvaraiseksi.

Valiokunnan mielestä on tärkeää, että sääntelyä kielletyistä myötätuntotyötaisteluista ja niiden arviointikriteereistä täsmennetään. Tällainen muutos ei kuitenkaan ole edellytyksenä tavallisen lainsäätämisjärjestyksen käyttämiselle.

Esityksessä ehdotetaan myös, että työntekijä, joka jatkaa työntekijäyhdistyksen toimeenpanemaa tuomioistuimen tuomiossa lainvastaiseksi todettua työnseisausta vielä senkin jälkeen, kun työntekijä on ilmoittanut hänelle tuomiosta, on velvollinen maksamaan työnantajalleen hyvitystä 200 euroa.

Perustuslakivaliokunta toteaa lausunnossaan, että sääntely tuomiosta ilmoittamisesta jää laissa liian väljäksi.

– Sääntelyä tulee täsmentää. Lisäksi valiokunnan mukaan edellytyksiä työnantajan mahdollisuudelle kuitata hyvitys työntekijän palkasta tulee täydentää. Nämä muutokset ovat edellytyksenä tavallisen lainsäätämisjärjestyksen käyttämiselle, mistä valiokunta oli yksimielinen.

Perustuslakivaliokunnan lausunto löytyy kokonaisuudessaan tästä.

Ay-johtaja IS:lle: Yhtäkään lakkoa ei ole lopetettu

Teollisuusliiton varapuheenjohtaja, SAK:n hallituksen jäsen Turja Lehtonen painottaa Ilta-Sanomille, että torstainen päätös lakkojen keskeytyksestä ei tarkoita niiden lopettamista.

– Missään ei ole päätetty mitään lopettaa. On todettu vain, että keskeytetään tämänhetkiset toimet. Mennään katsomaan, tuottaako neuvottelupöytä jotain ja sitten palataan uudelleen arviointiin, Turja Lehtonen sanoo IS:lle.

SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta on toivonut hallitukselta vastaantuloa työrauhalainsäädännön ja paikallisen sopimisen osalta.

Turja Lehtosen mukaan SAK:n hallitus arvioi kahden viikon kuluttua, ovatko ay-liikkeen ja maan hallituksen neuvottelut tuottaneet tulosta. Hän ei halua kommentoida, jatkuvatko lakot, jos neuvotteluissa ei saavuteta tuloksia.

– Viittaan siihen, mitä aikaisemmin sanoin, että yhtäkään lakkoa ei ole lopetettu, vaan me olemme keskeyttäneet toimet neuvottelujen ajaksi.

SDP:n Nasima Razmyar: Hallituksen pitäisi neuvotella ay-liikkeen kanssa

SDP:n varapuheenjohtaja, kansanedustaja Nasima Razmyarin mukaan hallituksen pitäisi aloittaa neuvottelut lakot maanantaina päättävän SAK:n kanssa.

– Ay-liike on toistuvasti pyrkinyt tulemaan hallitusta vastaan, mutta hallitus on tähän saakka torjunut kaikki ehdotukset sovun löytämiseksi. Työministeri Arto Satonen (kok.) on todennut, että ratkaisu on kyllä löydettävissä, jos lakot loppuvat. Hallituksen on nyt syytä pitää sanansa, aloittaa neuvottelut ja palauttaa edes jonkinlainen luottamus työmarkkinoille tulehtuneessa tilanteessa. Tämä maa ei kaipaa jääräpäisyyttä vaan kykyä tulla vastaan, Razmyar sanoo tiedotteessaan.

SPD:n varapuheenjohtaja sanoo, että ”hallitukselta olisi nyt viisautta ymmärtää oma roolinsa ja ottaa askel taaksepäin”.

– Työntekijäpuoli on keskeyttänyt lakot, jotta hallituksella on mahdollisuus aloittaa aidot neuvottelut. Törkeintä, mitä hallitus voi tässä tilanteessa tehdä, on jatkaa lakkolakien läpirunnomista työväen juhlapäivänä, vappuna.

Hallitus on Razmyarin mukaan ajanut tietoisesti työmarkkinat umpisolmuun.

– On erittäin huolestuttavaa, että hallituksella ei vaikuta olevan kykyä ratkaista tilannetta. Vaikka lakot ovat nyt ainakin toistaiseksi ohi, ei se tarkoita, etteikö työmarkkinoiden epävakaus ja tulehtunut tilanne jatkuisi edelleen. Hallitus löytää saman tilanteen työpöydältään myös lakkojen jälkeen, eikä se voi pestä käsiään vastuusta. Kyse on Suomen taloudesta sekä suomalaisten työpaikoista ja hyvinvoinnista, Razmyar päättää.

”Olisi vaarallista, jos Suomi turtuisi pitkään jatkuneeseen lakkoiluun”

SAK:laiset ammattiliitot ovat ilmoittaneet keskeyttävänsä poliittiset lakot maanantaina.

– Tämä on tervetullut uutinen. Lakot ovat heikentäneet paitsi Suomen myös yhä useamman tavallisen suomalaisen taloudellista tilannetta. Uusi tilanne antaa mahdollisuuksia ryhtyä täyttämään syntynyttä kansantalouden kuoppaa, toteaa Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Paula Lehtomäki vientiliittojen tiedotteessa.

Kemianteollisuus, Metsäteollisuus ja Teknologiateollisuus painottavat, että lakoista on jo aiheutunut peruuttamattomia haittoja vientiteollisuudelle ja siten koko Suomelle sekä jokaiselle suomalaiselle.

Liitot muistuttavat, että suomalainen vientiteollisuus työllistää suoraan ja epäsuorasti noin 1,2 miljoonaa ihmistä. Toimialat tuottavat kansantalouteen vuosittain yli 100 miljardin euron arvonlisäyksen ja 35 miljardin euron verokertymän.

– Lakot ovat jo vahingoittaneet Suomen mainetta investointikohteena. Olisi vaarallista, jos Suomi turtuisi pitkään jatkuneeseen lakkoiluun. Yritykset ovat jo kärsineet mittavia taloudellisia vahinkoja, ja niille tulee antaa nyt työrauha, jotta vaikea taloustilanne ei käy entistä kestämättömämmäksi, sanoo Kemianteollisuuden toimitusjohtaja Mika Aalto.

Suomen talouden näkymä on liittojen mukaan jo valmiiksi ollut heikompi kuin muissa Pohjoismaissa. Tuoreimpien ennusteiden mukaan talouden ennakoidaan supistuvan samaan aikaan kun se kasvaa Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa.

– Nyt meidän täytyy pitää huolta, että suomalainen investointi- ja toimintaympäristö näyttäytyy houkuttelevana. Siihen tarvitaan muun muassa kohtuuhintaista ja puhdasta sähköä, sujuvat lupaprosessit, vahvat sekä oikein suunnatut TKI-satsaukset, mutta myös toimivat työmarkkinat. Hallituksen uudistukset ovat tärkeitä Suomen kilpailukyvylle, summaa Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Jaakko Hirvola.

LUE MYÖS:
Yrittäjien Mikael Pentikäinen: Hyvä, että järki voitti SAK:ssa
Työministerin mukaan uudistusten yksityiskohdista voidaan keskustella

Työministerin mukaan uudistusten yksityiskohdista voidaan keskustella

Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK:n hallitus päätti torstaina, että poliittiset lakot keskeytyvät maanantaina.

– Hallitus on todennut, että lakkojen alla ei neuvotella. Nyt ei lakkoja sitten ensi viikolla ole. Hallituksella on nyt näytön paikka. Yhteisiä väyliä on löydettävä, SAK:n Jarkko Eloranta sanoi tiedotustilaisuudessa.

SAK vastustaa hallituksen työelämäuudistuksia ja sosiaaliturvan leikkauksia. Tiedotustilaisuudessa Eloranta toivoi erityisesti muutoksia lakko-oikeuden rajaamiseen ja paikallisen sopimisen laajentamiseen. SAK:n tavoitteet eivät hänen mukaansa ole muuttuneet mihinkään.

Elorannan mukaan SAK on valmis aloittamaan keskustelut hallituksen kanssa välittömästi.

Työministeri Arto Satonen (kok.) on vastannut SAK:n toiveeseen viestipalvelu X:ssä. Hänen mukaansa työmarkkinauudistusten yksityiskohdista voidaan keskustella.

– Kuten aiemmin on todettu, että kun lakot eivät ole päällä, niin on mahdollista keskustella sidosryhmille tärkeistä yksityiskohdista ja etsiä ratkaisua, Satonen kirjoittaa.

LUE MYÖS:
Mikael Pentikäinen: Hyvä, että järki voitti SAK:ssa

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Verkkouutisissa mainostamalla tavoitat

100 000 suomalaista päivässä

Meiltä on pyydetty tehokasta, pienille budjeteille sopivaa mainosratkaisua. Niinpä teimme sellaisen, katselet sitä parhaillaan. Tarvitset vain hyvän idean, kuvan, otsikon ja 280 euroa.

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)