Verkkouutiset

Lakko

MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Teollisuuden tilaukset laskivat – ”toistuvat lakot eivät paranna kilpailukykyä”

Teollisuuden uusien tilausten arvo oli helmikuussa 6,4 prosenttia pienempi kuin vuotta aikaisemmin.

– Heikon tilanteen taustalla on Suomen tärkeimpien vientimarkkinoiden edelleen jatkuvat epävarmuudet, mutta toistuvat poliittiset lakot eivät myöskään paranna suomalaisten yritysten kilpailukykyä maailmalla, Suomen Yrittäjien ekonomisti Petri Malinen sanoo.

Tilastokeskuksen mukaan eniten tilaukset vähenivät metalliteollisuudessa, jossa uusien tilausten arvo oli 9,6 prosenttia pienempi kuin vuotta aiemmin.

– Luottamus tulevaan on kohonnut euroalueella jo jonkin aikaa, mutta vielä se ei näytä konkretisoitunut laajasti uusina tilauksina. Suomen talouden yskiminen yhdistettynä teollisuuden uusien tilausten vähenemiseen kertoo, että vuoden ensimmäisestä puoliskosta tulee hyvin hankala, Malinen varoittaa.

Teollisuustuotanto laski edellisestä kuukaudesta lähes kaikilla päätoimialoilla. Vuodentakaiseen verrattuna teollisuuden tuotanto kuitenkin kasvoi.

Voimakkainta lasku oli kaivostoiminnassa, jossa tuotanto laski 9,7 prosenttia verrattuna edelliseen kuukauteen.

– Tässä näkyy hyvin, miten poliittisilla lakoilla tuhottiin tuotantoa ja heikennettiin osaltaan hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuutta, toteaa Malinen.

Kausitasoitettu teollisuustuotanto laski helmikuussa 0,3 prosenttia edellisestä kuukaudesta ja teollisuuden työpäiväkorjattu tuotanto kasvoi 1,3 prosenttia verrattuna vuoden 2023 helmikuuhun.

– Yksittäisten kuukausien lukujen ohella on tärkeää seurata pidemmän aikavälin kehitystä, joka kertoo paremmin tilanteesta teollisuudessa ja laajemminkin koko taloudessa, Malinen huomauttaa.

Poliittisista lakoista laajaa vahinkoa palvelualoille

Palvelualojen työnantajat Paltan jäsenkyselyn mukaan työtaisteluista on kärsinyt suoraan tai epäsuorasti 65 prosenttia palvelualojen yrityksistä. Palvelualoilla korostuvat epäsuorat vaikutukset (46 %), sillä viennistä riippuvaisista työpaikoista yli puolet on palvelualoilla ja kaupassa.

Eniten poliittisista lakoista on kärsinyt liikenne ja logistiikka eli henkilö- ja tavaraliikenne. Toimialan yrityksistä suoria tai epäsuoria negatiivisia vaikutuksia ovat kohdanneet lähes kaikki, 91 prosenttia.

– Poliittiset lakot osuivat juuri tavaraliikenteen vilkkaimpaan sesonkiin. Kevät ja alkukesä ovat tyypillisesti tavaraliikenteen vilkkainta aikaa muun muassa sesonkituotteiden saapumisen takia. Nyt syntynyttä sumaa tullaan todennäköisesti purkamaan pitkälle kesään, joten monella myyntisesonki jää lyhyeksi, arvioi Paltan pääekonomisti Martti Pykäri.

– Kuinka paljon menetettyä tuotantoa lopulta pystytään kuromaan kiinni, jää nähtäväksi, hän toteaa.

Pääosin epäsuorat vaikutukset ulottuvat laajasti (70 %) myös erilaisiin teknisiin palveluihin, joihin lukeutuvat muun muassa teollisuuden huolto ja kunnossapito, erikoistunut rakennustoiminta, sekä muut tekniset asennus- ja huoltopalvelut. Hankkeita on peruuntunut ja tuotanto häiriintynyt esimerkiksi tarvikepulan ja viivästymisen takia.

Kolmanneksi eniten työtaistelut ovat vaikuttaneet hallinto- ja tukipalveluiden liiketoimintaan. Alan yrityksistä 63 prosenttia kertoo lakkojen vaikuttaneen liiketoimintaan joko suoraan (20 %), tai epäsuorasti (43 %). Toimialaan kuuluvat esimerkiksi työnvälitys ja henkilöstön vuokraus, kiinteistöpalvelut, matkanjärjestäjät sekä turvallisuuspalvelut.

Työtaisteluiden myötä kasvanut epävarmuus on ollut myrkkyä taloudelliselle toimeliaisuudelle ja päätöksenteolle, Pykäri korostaa.

– Hankkeita ja tapahtumia on peruuntunut tai lykätty, ja yrityksille on aiheutunut merkittäviä lisäkustannuksia. Yritysten kannattavuus kärsii, mutta viime kädessä laskun tulee maksamaan suomalainen kuluttaja korkeampina hintoina, hän luettelee.

Pykäri painottaa, että juuri tällä hetkellä talous on hyvin haavoittuvaisessa tilassa ja poliittiset lakot eivät voi enää jatkua. Hän perää ay-liikkeeltä vastuullisuutta.

– Jos lakot nyt todella jäävät taakse, talouden aktiviteetissa tullaan näkemään selvä piristyminen. Kun korot kääntyvät laskuun ja kotitalouksien ostovoima vahvistuu, yksityinen kulutus saa vauhtia, mikä tukee talouden toipumista.

Kasvun käynnistymässä vasta vuoden jälkipuoliskolla

Paltan ennusteen mukaan yksityisten palvelualojen liikevaihdon volyymilla mitattu tuotanto kasvaa tänä vuonna 1,7 prosenttia, kun viime vuonna kasvu jäi 0,3 prosenttiin.

Kasvun kunnollista käynnistymistä saadaan kuitenkin Pykärin mukaan odottaa vuoden jälkipuoliskolle, eikä tahdista ole odotettavissa erityisen reipasta, sillä koronlaskujen realisoituminen ei tapahdu hetkessä.

Rahapolitiikan muutokset välittyvät Suomen talouteen kuitenkin nopeammin kuin suuressa osassa muuta Eurooppaa, ja korkokäänteellä on oma psykologinen merkityksensä.

Myös yritysten tyhjentyvät varastot voivat Pykärin mukaan nopeuttaa tuotannon reagointia vuoden edetessä piristyvään kysyntään. Suuremmalta työllisyyden notkahdukseltakin on vältytty, pitkälti palvelualojen ansiosta.

Paltan jäsenkyselyyn vastasi 285 työnantajayrityksen toimitusjohtajaa aikavälillä 5.4.–9.4.2024.

Ahtaaja IL:lle: Ei lakko ole loppu, se on keskeytetty

Neljän viikon lakosta maanantaina töihin palannut ahtaaja Pasi Boemh sanoo Iltalehdelle, että hän on tovereineen valmiita uuteen lakkoon.

– Eihän lakko ole loppunut, se on vain keskeytetty, Boehm sanoo IL:lle.

SAK:n liittojen vientiin kohdistunut lakko päättyi sunnuntaina. Nyt SAK odottaa hallituksen ja työministeri Arto Satosen (kok.) vastaantuloa.

Helsingin ahtaustyöntekijöiden ammattiosaston puheenjohtajana toimiva Boehm sanoo palanneensa töihin hyvillä mielin.

– Jäin siihen toivoon, että nyt katsotaan, pitääkö hallitus puheensa vai ei.

SDP:n kuntavaaliehdokkaanakin ollut Boehm uskoo, että lähes kaikki ahtaajat ovat valmiit tarvittaessa jatkamaan lakkoja.

– Meiltä on varmasti lähes kaikki menossa. Voi olla, että joku on toistakin mieltä. Kyllä se yleinen ilmapiiri on, että nyt annetaan mahdollisuus hallitukselle näyttää, että pitävätkö he puheensa, Boehm sanoo.

– Hyvinkin moni sanoi sitä, että todennäköisesti päästään 18. päivän jälkeen jatkamaan lakkoja, jos ei mitään rupea tapahtumaan, Boehm jatkaa IL:lle.

Ammattiliitto Jytyltä lakkovaroitus

Jytyn jäseniä koskeva lakko toteutetaan Haaga-Helia, Metropolia ja Karelia-ammattikorkeakouluissa tiistaina 23. huhtikuuta.

Lakolla Jyty sanoo vastustavansa ammattikorkeakouluja edustavan Sivistan päätöstä jättää kolmasosa henkilöstöstä työehtosopimuksen ulkopuolelle.

Ammattiliitto vaatii, että sen jäseninä olevilla hallinto- ja tukipalvelutehtäviä tekevillä työntekijäryhmillä on oltava edustus ammattikorkeakoulujen työehtosopimusneuvotteluissa sekä paikallisessa edunvalvonnassa.

Tähän saakka ammattikorkeakoulujen työehdoista ja palkoista on sovittu yksityisen opetusalan työehtosopimuksessa, jonka sopijaosapuolina ovat työntekijäpuolella Jyty, JHL ja OAJ.

Jytyn mukaan Sivista ilmoitti kuitenkin yksipuolisesti, että se neuvottelee ammattikorkeakouluja koskevasta työehtosopimuksesta vain OAJ:n ja toisen akavalaisia liittoja edustavan sopimuskumppanin YTN:n kanssa.

– Kolmasosa työntekijöistä jätettiin kylmästi ulos ammattikorkeakoulujen työehtosopimuksesta, mikä rikkoo räikeällä tavalla suomalaista sopimisen mallia. Tämä on vaarallinen kehityskulku koko yhteiskuntamme sopimusjärjestelmän kannalta, Jytyn puheenjohtaja Jonna Voima sanoo.

Vanhan sopimuksen voimassaolo päättyi 1.4., joten lakkovaroitus annetaan lain mukaisesti valtakunnansovittelijalle ja työnantajalle vähintään kaksi viikkoa ennen työnseisauksen alkamista.

– Jyty pitää lakkoa aina viimeisenä vaihtoehtona, jos mikään muu keino ei enää auta. Valitettavasti Sivista ei jättänyt meille monista yrityksistämme ja neuvottelupyynnöistämme huolimatta muuta vaihtoehtoa, Voima sanoo.

Sivista perusteli Jytyn jättämistä neuvottelujen ulkopuolelle sillä, ettei työnantajapuoli tunnista hallinto- ja tukipalvelutehtävissä toimivan henkilöstön tekemää työtä.

– On todella surullista, että juuri ammattikorkeakouluissa, suomalaisen sivistyksen ytimessä, tehdään tällaista hyvin epäoikeudenmukaista työnantajapolitiikkaa, tiivistää tilanteen Jytyn edunvalvontajohtaja Jukka Maarianvaara.

Ben Zyskowicz: Poliittisilla lakoilla saatiin aikaan vain massiivista vahinkoa

Kokoomuksen konkaripoliitikko Ben Zyskowicz arvioi, että poliittisilla lakoilla ei saavutettu muuta kuin massiivista vahinkoa Suomen taloudelle, yrityksille ja viime kädessä myös palkansaajille.

– Sen jälkeen kun jokaiselle oli käynyt selväksi, että hallitus ei ole perääntymässä hallitusohjelman keskeisistä pyrkimyksistä, tässä lakkoilussa ei ollut yhtään mitään järkeä, Zyskowicz sanoo Verkkouutisten BenTV:ssä.

Hän sanoo, että yksi syy lakkojen loppumisen taustalla oli niiden suosion lasku kansalaisten keskuudessa.

Zyskowicz sanoo kuitenkin olevansa negatiivisesti yllättynyt siitä, miten paljon suosiota lakoilla oli.

– En voi ymmärtää sitä, että ihmiset demokraattisessa Suomessa, jossa kaikki ovat voineet äänestää eduskuntavaaleissa, hyväksyvät sen, että eduskunnan ulkopuolella on jokin kansalaisvaikuttamisen ryhmä, vaikkapa nyt sitten ammattiyhdistysliike, joka voi yrittää poliittisilla lakoilla estää eduskuntaa ja sen luottamusta nauttivaa hallitusta tekemästä sitä, mitä hallitus ja eduskunnan enemmistö pitävät välttämättömänä, Zyskowicz sanoo.

Zyskowiczin mukaan lakkojen loppumisen jälkeen on mahdollisuus siihen, että työ- ja elinkeinoministeri Arto Satonen (kok.) ja ammattiyhdistysliike voivat nyt onnistua löytämään yhteisymmärryksen paikallisen sopimisen yksityiskohdista.

– Viimeksihän SAK käytännössä oli päättänyt jo ennen tapaamista ministeri satosen kanssa, että he jatkavat lakkoja, Zyskowicz sanoo viitaten edelliseen kertaa, jolloin keskustelua yritettiin avata.

– Nyt on mahdollisuus siihen, että näistä paikallisen sopimisen yksityiskohdista löytyy sopu joka riittävästi tyydyttää keskeisiä sidosryhmiä.

Poliittisia lakkoja rajaava laki etenee eduskunnassa

Perustuslakivaliokunnan mukaan pääosa ehdotetuista muutoksista voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. Säännöstä työntekijän velvollisuudesta maksaa työnantajalleen hyvitystä on kuitenkin välttämätöntä muuttaa. Valiokunnan lausuntoon liittyy eriävä mielipide.

Hallituksen esityksen lakiehdotukset koskevat muun muassa myötätuntotyötaistelujen edellytyksiä ja poliittisten työtaistelujen enimmäiskestoa.

– Ehdotukset ovat merkityksellisiä ennen muuta perustuslaissa ja kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa turvatun ammatillisen yhdistymisvapauden kannalta. Nyt ehdotetuilla rajoituksilla ei puututa työtaisteluoikeuden keskeiseen sisältöön, valiokunta sanoo.

Perustuslakivaliokunnan mukaan poliittisten lakkojen ajallista rajaamista koskevaa sääntelyä on syytä täsmentää. Valiokunnan mielestä pitäisi täsmentää poliittisen työtaistelun määritelmää, vaatimusta työtaistelun aiheuttaman häiriön vähäisyydestä ja sääntelyä työtaistelun jatkamisesta.

– Tällainen muutos ei kuitenkaan ole edellytyksenä tavallisen lainsäätämisjärjestyksen käyttämiselle, valiokunta sanoo.

Perustuslakivaliokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että sallittujen ja kiellettyjen myötätuntotyötaistelujen rajanveto muodostuu lain perusteella vaikeaselkoiseksi ja tulkinnanvaraiseksi.

Valiokunnan mielestä on tärkeää, että sääntelyä kielletyistä myötätuntotyötaisteluista ja niiden arviointikriteereistä täsmennetään. Tällainen muutos ei kuitenkaan ole edellytyksenä tavallisen lainsäätämisjärjestyksen käyttämiselle.

Esityksessä ehdotetaan myös, että työntekijä, joka jatkaa työntekijäyhdistyksen toimeenpanemaa tuomioistuimen tuomiossa lainvastaiseksi todettua työnseisausta vielä senkin jälkeen, kun työntekijä on ilmoittanut hänelle tuomiosta, on velvollinen maksamaan työnantajalleen hyvitystä 200 euroa.

Perustuslakivaliokunta toteaa lausunnossaan, että sääntely tuomiosta ilmoittamisesta jää laissa liian väljäksi.

– Sääntelyä tulee täsmentää. Lisäksi valiokunnan mukaan edellytyksiä työnantajan mahdollisuudelle kuitata hyvitys työntekijän palkasta tulee täydentää. Nämä muutokset ovat edellytyksenä tavallisen lainsäätämisjärjestyksen käyttämiselle, mistä valiokunta oli yksimielinen.

Perustuslakivaliokunnan lausunto löytyy kokonaisuudessaan tästä.

Ay-johtaja IS:lle: Yhtäkään lakkoa ei ole lopetettu

Teollisuusliiton varapuheenjohtaja, SAK:n hallituksen jäsen Turja Lehtonen painottaa Ilta-Sanomille, että torstainen päätös lakkojen keskeytyksestä ei tarkoita niiden lopettamista.

– Missään ei ole päätetty mitään lopettaa. On todettu vain, että keskeytetään tämänhetkiset toimet. Mennään katsomaan, tuottaako neuvottelupöytä jotain ja sitten palataan uudelleen arviointiin, Turja Lehtonen sanoo IS:lle.

SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta on toivonut hallitukselta vastaantuloa työrauhalainsäädännön ja paikallisen sopimisen osalta.

Turja Lehtosen mukaan SAK:n hallitus arvioi kahden viikon kuluttua, ovatko ay-liikkeen ja maan hallituksen neuvottelut tuottaneet tulosta. Hän ei halua kommentoida, jatkuvatko lakot, jos neuvotteluissa ei saavuteta tuloksia.

– Viittaan siihen, mitä aikaisemmin sanoin, että yhtäkään lakkoa ei ole lopetettu, vaan me olemme keskeyttäneet toimet neuvottelujen ajaksi.

SDP:n Nasima Razmyar: Hallituksen pitäisi neuvotella ay-liikkeen kanssa

SDP:n varapuheenjohtaja, kansanedustaja Nasima Razmyarin mukaan hallituksen pitäisi aloittaa neuvottelut lakot maanantaina päättävän SAK:n kanssa.

– Ay-liike on toistuvasti pyrkinyt tulemaan hallitusta vastaan, mutta hallitus on tähän saakka torjunut kaikki ehdotukset sovun löytämiseksi. Työministeri Arto Satonen (kok.) on todennut, että ratkaisu on kyllä löydettävissä, jos lakot loppuvat. Hallituksen on nyt syytä pitää sanansa, aloittaa neuvottelut ja palauttaa edes jonkinlainen luottamus työmarkkinoille tulehtuneessa tilanteessa. Tämä maa ei kaipaa jääräpäisyyttä vaan kykyä tulla vastaan, Razmyar sanoo tiedotteessaan.

SPD:n varapuheenjohtaja sanoo, että ”hallitukselta olisi nyt viisautta ymmärtää oma roolinsa ja ottaa askel taaksepäin”.

– Työntekijäpuoli on keskeyttänyt lakot, jotta hallituksella on mahdollisuus aloittaa aidot neuvottelut. Törkeintä, mitä hallitus voi tässä tilanteessa tehdä, on jatkaa lakkolakien läpirunnomista työväen juhlapäivänä, vappuna.

Hallitus on Razmyarin mukaan ajanut tietoisesti työmarkkinat umpisolmuun.

– On erittäin huolestuttavaa, että hallituksella ei vaikuta olevan kykyä ratkaista tilannetta. Vaikka lakot ovat nyt ainakin toistaiseksi ohi, ei se tarkoita, etteikö työmarkkinoiden epävakaus ja tulehtunut tilanne jatkuisi edelleen. Hallitus löytää saman tilanteen työpöydältään myös lakkojen jälkeen, eikä se voi pestä käsiään vastuusta. Kyse on Suomen taloudesta sekä suomalaisten työpaikoista ja hyvinvoinnista, Razmyar päättää.

”Olisi vaarallista, jos Suomi turtuisi pitkään jatkuneeseen lakkoiluun”

SAK:laiset ammattiliitot ovat ilmoittaneet keskeyttävänsä poliittiset lakot maanantaina.

– Tämä on tervetullut uutinen. Lakot ovat heikentäneet paitsi Suomen myös yhä useamman tavallisen suomalaisen taloudellista tilannetta. Uusi tilanne antaa mahdollisuuksia ryhtyä täyttämään syntynyttä kansantalouden kuoppaa, toteaa Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Paula Lehtomäki vientiliittojen tiedotteessa.

Kemianteollisuus, Metsäteollisuus ja Teknologiateollisuus painottavat, että lakoista on jo aiheutunut peruuttamattomia haittoja vientiteollisuudelle ja siten koko Suomelle sekä jokaiselle suomalaiselle.

Liitot muistuttavat, että suomalainen vientiteollisuus työllistää suoraan ja epäsuorasti noin 1,2 miljoonaa ihmistä. Toimialat tuottavat kansantalouteen vuosittain yli 100 miljardin euron arvonlisäyksen ja 35 miljardin euron verokertymän.

– Lakot ovat jo vahingoittaneet Suomen mainetta investointikohteena. Olisi vaarallista, jos Suomi turtuisi pitkään jatkuneeseen lakkoiluun. Yritykset ovat jo kärsineet mittavia taloudellisia vahinkoja, ja niille tulee antaa nyt työrauha, jotta vaikea taloustilanne ei käy entistä kestämättömämmäksi, sanoo Kemianteollisuuden toimitusjohtaja Mika Aalto.

Suomen talouden näkymä on liittojen mukaan jo valmiiksi ollut heikompi kuin muissa Pohjoismaissa. Tuoreimpien ennusteiden mukaan talouden ennakoidaan supistuvan samaan aikaan kun se kasvaa Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa.

– Nyt meidän täytyy pitää huolta, että suomalainen investointi- ja toimintaympäristö näyttäytyy houkuttelevana. Siihen tarvitaan muun muassa kohtuuhintaista ja puhdasta sähköä, sujuvat lupaprosessit, vahvat sekä oikein suunnatut TKI-satsaukset, mutta myös toimivat työmarkkinat. Hallituksen uudistukset ovat tärkeitä Suomen kilpailukyvylle, summaa Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Jaakko Hirvola.

LUE MYÖS:
Yrittäjien Mikael Pentikäinen: Hyvä, että järki voitti SAK:ssa
Työministerin mukaan uudistusten yksityiskohdista voidaan keskustella

Työministerin mukaan uudistusten yksityiskohdista voidaan keskustella

Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK:n hallitus päätti torstaina, että poliittiset lakot keskeytyvät maanantaina.

– Hallitus on todennut, että lakkojen alla ei neuvotella. Nyt ei lakkoja sitten ensi viikolla ole. Hallituksella on nyt näytön paikka. Yhteisiä väyliä on löydettävä, SAK:n Jarkko Eloranta sanoi tiedotustilaisuudessa.

SAK vastustaa hallituksen työelämäuudistuksia ja sosiaaliturvan leikkauksia. Tiedotustilaisuudessa Eloranta toivoi erityisesti muutoksia lakko-oikeuden rajaamiseen ja paikallisen sopimisen laajentamiseen. SAK:n tavoitteet eivät hänen mukaansa ole muuttuneet mihinkään.

Elorannan mukaan SAK on valmis aloittamaan keskustelut hallituksen kanssa välittömästi.

Työministeri Arto Satonen (kok.) on vastannut SAK:n toiveeseen viestipalvelu X:ssä. Hänen mukaansa työmarkkinauudistusten yksityiskohdista voidaan keskustella.

– Kuten aiemmin on todettu, että kun lakot eivät ole päällä, niin on mahdollista keskustella sidosryhmille tärkeistä yksityiskohdista ja etsiä ratkaisua, Satonen kirjoittaa.

LUE MYÖS:
Mikael Pentikäinen: Hyvä, että järki voitti SAK:ssa

Yrittäjien Mikael Pentikäinen: Hyvä, että järki voitti SAK:ssa

Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK:n hallitus päätti torstaina, että ammattiliitot keskeyttävät poliittiset työtaistelutoimet maanantaina.

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen on tyytyväinen ratkaisuun.

– Hyvä, että järki voitti SAK:ssa ja poliittiset lakot sekä sen myötä yrityksiin ja työntekijöihin kohdistunut poliittinen ilkivalta loppuvat. Työmarkkinauudistusten valmistelua pitää jatkaa ja työrauhasääntely saada voimaan mahdollisimman pian, hän kirjoittaa viestipalvelu X:ssä.

Maanantaina 11.3. alkaneilla lakoilla ammattiliitot ovat vastustaneet hallituksen työelämäuudistuksia ja sosiaaliturvan leikkauksia.

SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta kertoi tiedotustilaisuudessa odottavansa nyt hallitukselta vastaantuloa ja muutoksia lakko-oikeuden rajaamiseen ja paikallisen sopimisen laajentamiseen.

Seuraavan kerran SAK:n hallitus arvioi tilannetta kokouksessaan 18. huhtikuuta.

– Hallitusohjelmassa on yksipuolisesti työnantajien toiveita. Nyt on tilaisuus etsiä tasapainoa. Pallo on pääministerillä, Eloranta sanoi.

Teknologiateollisuuden varatoimitusjohtaja Minna Helle kirjoittaa X:ssä, että lakkojen päättyminen on hyvä uutinen.

– Lakot ovat aiheuttaneet paljon vahinkoa. Toivotaan, että tilanne työmarkkinoilla lähtee nyt pidemmäksikin aikaa rauhoittumaan.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n työelämäasioista vastaava johtaja Ilkka Oksala muistuttaa lakkoviikkojen kustannuksista.

– Poliittiset lakot ehtivät valitettavasti aiheuttamaan jo noin kahden miljardin euron vahingot. Hyvä kuitenkin, että tässä vaikeassa tilanteessa ei nyt ilmoitettu uusista lakoista.

Poliittisten lakkojen tuki murenee

Tuoreen kyselyn perusteella enemmistö eli 51 prosenttia suomalaisista ei hyväksy sitä, että ay-liike jatkaa poliittisia lakkojaan vielä pääsiäisenkin jälkeen.

Suuri osa kansasta tiedostaa, että poliittiset lakot aiheuttavat merkittäviä kustannuksia yrityksille, palkansaajille ja koko yhteiskunnalle.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n Taloustutkimuksella teettämässä kyselyssä alle puolet eli 48 prosenttia suomalaisista hyväksyi käynnissä olevat poliittiset lakot. Niille ilmaistu tuki on murentunut muidenkin kyselyiden perusteella kevään mittaan.

SAK ilmoitti 27. maaliskuuta uusista lakoista. Kysely toteutettiin sen jälkeen eli 27.–28. maaliskuuta.

Vastaajia pyydettiin nimeämään vaihtoehdoista kolme julkisen sektorin tärkeintä tehtävää. Kaksi kolmesta sanoi, että niiden kasvavat tarpeet pitäisi rahoittaa työntekoa lisäämällä. Vain 22 prosenttia kannatti rahoituskeinona nykyisten verojen kiristämistä. Neljä prosenttia kannatti lisävelanottoa menotarpeiden kattamiseksi.

Jos ensimmäisessä kysymyksessä mainittujen julkisen sektorin tärkeimpien tehtävien hoito vaarantuu, enemmistö suomalaisista (51 prosenttia) ei hyväksy lakkoja. Vain 39 prosenttia hyväksyy tässä tapauksessa ay-liikkeen järjestämät poliittiset lakot.

Keskeisimmät syyt poliittisille lakoille ovat vastaajien mukaan työelämään mahdollisesti tulevien heikennysten estäminen (61 prosenttia) ja liittojen pelko oman vaikutusvallan heikkenemisestä (43 prosenttia), kun vastaajat saivat valita kaksi annettua vaihtoehtoa. Reilu kolmasosa oli sitä mieltä, että lakkojen syynä on liittojen yleinen vastustus hallituksen politiikkaa kohtaan.

Tutkimukseen vastasi yhteensä 1 020 vastaajaa internet-paneelin kautta. Virhemarginaali on kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.

Ben Zyskowicz ihmettelee: Mikä järki on jatkaa näitä lakkoja?

Eduskunnan täysistunnossa oli tiistaina esillä vuoden 2024 lisätalousarvio. Kokoomuksen Ben Zyskowicz sanoi haluavansa nostaa keskusteluun yhä jatkuvat ja ”massiivista vahinkoa taloudellemme aiheuttavat lakot”.

– Olen ymmärtänyt, että tämmöisillä erittäin vahingoittavilla lakoilla uhataan, jotta saataisiin hallitus perääntymään aikeistaan. Näin tapahtui esimerkiksi Esko Ahon hallituksen aikana, kolmekin kertaa, Ben Zyskowicz totesi.

– Mutta nyt en ymmärrä, miksi edelleen lakkoillaan. Eikö se ole jo käynyt selväksi, että hallitus ja eduskunta eivät peräänny?

– Mikä järki on jatkaa näitä lakkoja? Sitä minä en ymmärrä, Zyskowicz kysyi.

Lisäbudjettiin kuuluu itärajan esteaidan rakentaminen. Zyskowicz toivoi kaikkien puolueiden ja kansanedustajien suhtautuvan poikkeukselliseen rajalakiin Suomen ja suomalaisten etu mielessään.

– Uskon, että saamme tästä asiasta hyvin laajan yhteisymmärryksen, vaikka tuskin yksimielisyyttä, mutta heidänkin kohdallaan, jotka tätä hanketta vastustavat, uskon, että Suomen ja suomalaisten etu on mielessä. Tämä on hyvä tässä todeta.

Zyskowiczin mukaan ”ei ole mitään syytä väheksyä diktaattori (Vladimir) Putinin johtaman Venäjän häikäilemättömyyttä ja halua ja kykyä aiheuttaa ongelmia Suomelle ja muulle Euroopalle”.

– Kun nyt tästä maastorajan kautta tapahtuvasta ihmisten puskemisesta Suomeen on olemassa todellinen riski, on Suomen velvollisuus pyrkiä varautumaan tähän tilanteeseen. Me emme yksinkertaisesti voi seistä tumput suorina. Meidän on varauduttava, vaikka ei olisi olemassa keinoja, joilla tilanteen ollessa päällä pystyttäisiin täysin ja aukottomasti estämään tätä Venäjän manööveriä. Silti on varauduttava ja pyrittävä antamaan tarpeelliset työkalut, joilla ilmiöön voidaan puuttua.

Kansanedustaja totesi monen sanovan julkisessa keskustelussa, että jos Suomi joutuu säätämään lain piittaamatta kansainvälisistä sopimuksista, niin se on voitto Putinille. Zyskowiczin mukaan tämä on totta.

– Samoin voitto Putinille on se, että osa Suomessa asuvista venäläistaustaisista ihmisistä syyttää tällä hetkellä raja-asemien sulkemisesta Suomen hallitusta, vaikka tilanne luonnollisesti johtuu nimenomaan Venäjän hallituksesta. Ja sekin on voitto Putinille, jos kovasti ja kiihkeästi olisimme erimielisiä tästä rajalaista. Toivottavasti emme ainakaan kiihkeästi ja kovasti ole.

– Mutta näihin puheenvuoroihin haluan vastata: Eikö Putinin ensisijainen voitto olisi kuitenkin se, että hän onnistuisi tai Venäjä onnistuisi maastorajan yli Suomeen puskemaan satoja, tuhansia, ehkä kymmeniätuhansia ihmisiä, jotka muodostaisivat Suomeen tultuaan aidon ja todellisen uhan Suomen kansalliselle turvallisuudelle?

Henkilöautojen rekisteröinneissä pudotus: Lakon takia osa uusien autojen toimituksista viivästynyt

Maaliskuussa rekisteröitiin 6486 uutta henkilöautoa, mikä on 15,5 prosenttia vähemmän kuin viime vuoden maaliskuussa, kertoo Autoalan Tiedotuskeskus tiedotteessa.

Ensimmäisen vuosineljänneksen aikana on rekisteröity yhteensä  18452 henkilöautoa, mikä on 12 prosenttia viime vuoden ensimmäistä neljännestä vähemmän.

– Maaliskuu on yleensä kevään vilkkain rekisteröintikuukausi, mutta satamalakon takia osa uusien autojen toimituksista on viivästynyt. Kevään alavireiset rekisteröintilukemat johtuvat myös viime vuoden poikkeuksellisen heikosta uusien autojen tilaustahdista. Tilausten odotetaan elpyvän vuoden toisella puoliskolla taantuman hellittäessä ja korkojen ennustetun laskun seurauksena, kertoo toimitusjohtaja Tero Kallio Autotuojat ja -teollisuus ry:stä tiedotteessa.

Täyssähköautojen osuus rekisteröinneistä oli maaliskuussa noin 29 prosenttia. Vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana rekisteröidyistä henkilöautoista noin 26 prosenttia on ollut täyssähköautoja ja noin 23 prosenttia ladattavia hybridejä. Alkuvuoden täyssähköautojen osuus on hieman pienempi kuin viime vuoden tammi-maaliskuussa, jolloin osuus oli noin 31 prosenttia.

Autoliikkeiden myymien käytettyjen henkilöautojen kauppa oli maaliskuussa noin 1,1 prosenttia vilkkaampaa kuin viime vuoden maaliskuussa. Autoliikkeissä käytettyjen autojen kauppaa on vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana käyty noin 7 prosenttia viime vuotta vilkkaammin.

Autoliikkeiden kautta vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana myydyistä vaihtoautoista yhteensä 57 prosenttia on ollut bensiiniautoja ja noin 29 prosenttia dieselautoja. Ladattavien hybridien osuus oli noin 9 prosenttia ja täyssähköautojen noin 4 prosenttia.

– Käytettyjen autojen kaupan vire on jatkunut alkuvuoden aikana hyvänä. Käytettyjen autojen keskihinnat ovat talven ja kevään aikana hieman laskeneet viime vuoteen nähden, eikä kysynnän kasvusta ole aiheutunut hintapaineita. Keskimääräisen autoliikkeestä myydyn auton hinta on hieman yli 22000 euroa. Ladattavien autojen osuus on kasvanut viime vuoden hieman alle 11 prosentista reiluun 13 prosenttiin, kertoo toimitusjohtaja Tero Lausala Autoalan Keskusliitosta tiedotteessa.

Ruotsi vei 4,5 miljardin euron investoinnin Suomen nenän edestä – ”Lakoilla ei ainakaan edesautettu Suomen pärjäämistä”

SSAB tiedottaa päättäneensä fossiilivapaata terästä tuottavan minmill-tuotantolaitoksen rakentamisesta ensin Ruotsin Luulajaan.

EK:n johtaja, ekonomisti Sami Pakarinen toteaa X-palvelussa Ruotsin vieneen 4,5 miljardin euron investoinnin Suomen nenän edestä.

– Käynnissä olevilla poliittisilla lakoilla ei ainakaan edesautettu Suomen pärjäämistä kisassa, päinvastoin, hän pohtii.

SSAB kertoi maaliskuun lopussa tiedotteessa Suomen poliittisen lakkojen aiheuttavan yli 30 miljoonan euron loven yhtiön tulokseen vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Lakkojen jatkumisesta kerrottiin aiheutuvan arviolta yli 10 miljoonan euron tappiot viikossa.

SSAB:n Euroopan johtaja Olavi Huhtala sanoi kuitenkin Talouselämälle, etteivät lakot painaneet valinnassa Luulajan ja Raahen välillä.

Raaheen kaavailtu minimill-laitos toteutunee myöhemmin. Päätöstä Suomen ja Ruotsin välillä perustellaan liiketoiminnallisilla syillä. SSAB kertoo tiedotteessaan Suomen projektin ajoituksen riippuvan SSAB:n rahoitus- ja toteutuskapasiteetista sekä Luulajan hankkeesta saatavista opeista.

SSAB:n toimitusjohtaja Martin Lindqvist kuvaili HS:n mukaan vuoden 2022 marraskuussa, että asiat etenevät Suomessa nopeammin ja mahdollisuudet ovat Ruotsia paremmat. Lindqvist kiitteli erityisesti sitä, miten suomalaiset viranomaiset ovat edistäneet asiaa. Raahen kerrottiin olevan Luulajan edellä kisassa vielä viime vuoden lopullakin.

SSAB:n Euroopan johtaja Olavi Huhtala kertoi Talo

Uusi terästehdas käyttää raaka-aineenaan fossiilivapaata rautasientä Jällivaaran HYBRIT-demonstraatiolaitokselta sekä kierrätysteräsromua.

– Luulajan muutos on virstanpylväs matkallamme kohti fossiilivapaata terästä. Poistamme 7 prosenttia koko Ruotsin hiilidioksidipäästöistä, vahvistamme kilpailukykyämme ja turvaamme työpaikkojamme Euroopan kustannustehokkaimmalla kestävän kehityksen mukaisella ohutlevytuotannolla, Martin Lindqvist sanoo tiedotteessa.

Raahen kerrottiin vielä viime vuoden lopulla johtaneen kisaa ensimmäisen tehtaan sijoituspaikasta

Edit 2.4.2024 klo 12.28: Lisätty lakkojen vaikutus SSAB:n tulokseen ja Olavi Huhtalan kommentti TE:lle.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Verkkouutisissa mainostamalla tavoitat

100 000 suomalaista päivässä

Meiltä on pyydetty tehokasta, pienille budjeteille sopivaa mainosratkaisua. Niinpä teimme sellaisen, katselet sitä parhaillaan. Tarvitset vain hyvän idean, kuvan, otsikon ja 280 euroa.

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)