Helsingin pelastuslaitos lopetti hajun selvittämisen

Helsingin pelastuslaitos on lopettanut Helsingin ja Uudenmaan alueella havaitun oudon hajun selvittämisen, kertoo Helsingin kaupungin pelastuslaitos tiedotteessaan.

– Asian selvittäminen päätetään tällä erää Helsingin pelastuslaitoksen toimesta. Jäämme seuraamaan tilannetta, tiedotteessa kerrotaan.

Hajun lähdettä ei ole kyetty paikantamaan. Muut viranomaiset viestivät pelastuslaitoksen mukaan tilanteesta oman tarpeensa mukaan.

Ensimmäiset ilmoitukset oudosta hajusta saatiin Helsingin pelastuslaitoksen mukaan kello kolmen jälkeen iltapäivällä, kun Hätäkeskukseen tuli useita soittoja laajalta alueelta.

Ilmiö on Helsingin pelastuslaitoksen mukaan laaja. Havaintoja on tullut Porvoosta Länsi-Uudellemaalle yltävältä alueelta.

Ilmiötä selvitettiin laajalla viranomaisyhteistyöllä Helsingin pelastuslaitoksen johdolla. Mukana ovat olleet Helsingin Poliisi, rajavartiolaitos, Ilmatieteen laitos, Suomen Ympäristökeskus ja Hätäkeskuslaitos.

Virossa vastaavaa hajuilmiötä ei ole havaittu.

– Suomen puolelta Rajavartiolaitos on tarkistanut Suomenlahden merialueen. Asiasta on oltu yhteydessä myös Viron viranomaisiin: heillä ei ollut havaintoja poikkeavaisuuksista Viron alueella, tiedotteessa kerrotaan.

Myöskään ilmanlaadussa tai säteilymittauksissa ei ole havaittu poikkeamia.

Helsingin pelastuslaitos ohjeistaa sulkemaan ikkunat ja pysäyttämään ilmanvaihdon, mikäli haju on sisätiloissa voimakasta. Mikäli haju aiheuttaa oireita, kehottaa pelastuslaitos hakeutumaan terveydenhuollon palveluiden piiriin.

Kaupunki aikoo ostaa entisen Hartwall-areenan

Helsingin kaupunki aikoo ostaa tyhjillään olevan Ilmalan hallin eli entisen Hartwall-areenan. Kaupunki kertoo asiasta tiedotteessa.

Helsingin kaupunginhallitus kuuli kokouksessaan 28. maaliskuuta katsauksen Ilmalan hallin tilanteesta. Ilmalan halli on ollut suljettuna vuoden 2022 helmikuun lopusta lähtien, jolloin Venäjä aloitti hyökkäyssotansa Ukrainassa. Tilanne on pitkittyessään monella tapaa haastava. Hallin auki saamisella on kaupungin tiedotteen mukaan tärkeä merkitys kulttuuri- ja liikunta-aloille sekä suurtapahtumille ja muulle elinkeinoelämälle.

Kaupungin ensisijaisena toiveena on ollut, että Ilmalan hallille löytyisi uusi yksityinen omistaja vapaaehtoisella kaupalla. Kaupungin tiedossa on, että potentiaalinen ostajaryhmä käy parhaillaan neuvotteluja hallin ostamisesta. Helsingin kaupungilla ei ole roolia vapaaehtoisen kaupan toteutumisessa, mutta kaupunki on seurannut neuvottelujen etenemistä tiiviisti.

Kaupunginhallitus totesi saamansa tilannekatsauksen perusteella, että käynnissä olevien kauppaneuvotteluiden johtamista varsinaiseen kauppaan kaupan mahdollistavassa määräajassa on pidettävä epävarmana. Kaupunginhallitus katsoo, että tässä tilanteessa kaupungin on välttämätöntä ryhtyä tarvittaviin toimiin, joilla hallin saamista käyttöön voidaan edistää. Näin ollen kaupunginhallitus päätti, että kaupunki ryhtyy Ilmalan hallin käyttöön saamiseksi toimenpiteisiin vaadittavien osakkeiden tai areenakiinteistön ostamiseksi kaupalla.

Kaupunki varautuu samalla muihin toimenpiteisiin siltä varalta, ettei kaupasta kohtuullisin toimin ja kohtuullisessa ajassa päästä sopimukseen.

Helsingissä 700000 asukkaan raja ylittynee vuonna 2027

Voimakasta kasvua on odotettavissa etenkin vanhimmissa ikäluokissa. Koko väestön tasolla kasvu perustuu erityisesti ulkomaan muuttoliikkeeseen. Sen sijaan esimerkiksi ruotsinkielisten osuus Helsingin väestöstä vähenee ennustekauden aikana.

Viime vuoden lopulla virallisen väestötiedon mukaan Helsingissä asui 664 028 henkeä. Ennusteen mukaan 700 000 hengen raja rikkoontuu vuonna 2027, vuonna 2040 väestöä on 722 000 henkeä ja ennustekauden lopulla 906 000 henkeä.

Ensi vuoden väestönkasvuksi ennustetaan 8 200 henkeä, ja vuodesta 2025 eteenpäin kasvu on hieman alle 7 000 vuodessa, mikä on lähellä 2010-luvun keskiarvoa.

Helsingin seudun 14 kunnan alueella väestömäärä kasvaa yhteensä nykyisestä 1,55 miljoonasta hengestä 1,88 miljoonaan henkeen vuonna 2040. Ennustekauden lopulla vuonna 2060 seudulla väestöä asuu 2,13 miljoonaa henkeä.

Helsingin väestönkasvu perustuu suurimmalta osin muuttoliikkeeseen, josta suurin osa tulee ulkomailta. Helsinki saa muuttovoittoa myös Helsingin seudun ulkopuolisesta Suomesta.

Vanhimmissa ikäryhmissä voimakasta kasvua

Ennustekauden huomattavin kasvu tapahtuu vanhimmissa ikäryhmissä. 75 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa vuoden 2030 loppuun mennessä 15 000 hengellä. Vuonna 2040 ikäryhmässä on jo lähes 30 000 henkeä enemmän kuin ennustekauden alussa.

Alle kouluikäisten määrän ennustetaan kasvavan hieman yli 3 000 lapsella vuoden 2030 loppuun mennessä, ja vuonna 2040 0–6-vuotiaita on 5 000 lasta nykyistä enemmän.

Peruskouluikäisten, 7–15-vuotiaiden määrä kasvaa maltillisemmin; vuonna 2030 ikäryhmässä on lähes sama määrä lapsia kuin vuonna 2022, ja vuonna 2040 kouluikäisiä on 4 000 lasta nykyistä enemmän.

Ruotsinkielisen väestön määrä kasvaa Helsingissä ennustekaudella vuoteen 2060 mennessä noin 7 000 hengellä, mutta ryhmän osuus koko väestöstä laskee 5,6 prosentista 5,0 prosenttiin. Ruotsinkielisen väestön määrä kasvaa eniten samoilla alueilla kuin koko väestönkin määrä.

Ennustetiedot selviävät Helsingin kaupunginkanslian uudesta julkaisusta Helsingin ja Helsingin seudun väestöennuste 2022–2060 sekä Helsingin alueittainen väestöennuste vuoteen 2037.

Havis Amandan juhlintasuoja valmistui – ei välttämättä käytetä joka vuosi

Helsingin Kauppatorin Havis Amanda -patsaan suojaamistapa on valittu. Kansanjuhlien aikainen suoja koostuu vahvasta, säänkestävästä levystä ja teräsrungosta. Suoja on mahdollista kuljettaa paikalle osissa ja koota nopeasti, tarvittaessa työvuoron aikana.

Suojaa on tarkoitus käyttää vain lyhytaikaisesti ja tarpeen vaatiessa, korkeintaan muutamina päivinä vuodessa. Vappuisin suojaa ei ole suunniteltu käytettävän.

Seitsemänkulmaisen suojan pintaan painetaan kuva veistoksesta.

– Suojaa on tarkoitus käyttää esimerkiksi silloin, jos Suomi etenee jääkiekon maailmanmestaruuskilpailujen finaaliin. Kenties yhtenä tai kahtena päivänä vuodessa, tai joinain vuosina ei välttämättä ollenkaan. Tietysti toivomme Suomelle mahdollisimman paljon menestystä niin urheilun kuin kulttuurin saralla, muotoilee tiedotteessa kaupunkitila- ja maisemasuunnittelupäällikkö Jussi Luomanen Helsingin kaupungilta.

Vuonna 1908 valmistunut suihkulähde pronssiveistoksineen on taitelija Ville Vallgrenin suunnittelema kokonaistaideteos, joka on taiteellisen arvonsa lisäksi kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti erityisen merkittävä.

Taideteos on kokenut vuosien varrella kovia muun muassa erilaisten kansanjuhlien aikana, jolloin juhlijat ovat kiipeilleet veistoksen päälle. Lisäksi suolainen ja tuulinen meri-ilmasto on kuluttanut veistoksen pintaa.

Havis Amandan korjauksen suunnitteluryhmä harkitsi erilaisia vaihtoehtoja väliaikaiselle suojalle, kuten aiemmin julkisuudessa esillä ollutta teräsaitaa ja erilaisia kupuratkaisuja.

Vaihtoehtoja punnitessa tärkeitä seikkoja olivat rakenteen kustannukset, väliaikaisuus, kuljetettavuus ja nopean pystyttämisen mahdollisuus. Kauppatorin ympäristössä raitiotien ajolangat asettavat rajoituksia kuljetuksen korkeudelle, eikä esimerkiksi kupolirakenne tule siksi kyseeseen.

Aukion ja taideteoksen peruskorjaus valmistuu elokuussa 2024. Tulevana vappuna Mantaa ei siis päästä paikan päällä lakittamaan. Aaton lakitustapahtumaa juhlitaan ensi keväänä Kansalaistorilla.

Etenkin naiset kokevat turvattomuutta Helsingin keskustassa

Tuoreen kyselyn mukaan 87 prosenttia helsinkiläisistä oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että oma asuinalue on viihtyisä. Tämä on hieman korkeampi lukema kuin edellisessä kyselyssä keväällä, mutta astetta matalampi kuin vuoden 2022 tuloksissa.

Asukkaiden yleinen kokemus omasta elämänlaadustaan on samoin korkealla tasolla. Kyselyn mukaan noin 85 prosenttia vastaajista kokee elämänlaatunsa hyväksi tai erittäin hyväksi. Hyvin harvat arvioivat elämänlaatunsa huonoksi.

Lapsiperheisiin kuuluvat vastaajat ja pariskunnat pitävät elämänlaatuaan kaikkein parhaana. Esimerkiksi työttömät puolestaan kokevat elämänlaatunsa heikommaksi kuin muut vastaajat.

Entistä harvempi kehuu oman asuinalueensa vapaa-ajanviettomahdollisuuksia

Vapaa-ajan mahdollisuuksien kiinnostavuudessa havaittiin barometrin mukaan lievää laskua jo yli vuosi sitten. Tänä vuonna pudotus on ollut erityisen selvä. Entistä harvempi pitää oman asuinalueen vapaa-ajan tarjontaa itselleen kiinnostavana.

Tulos on kuitenkin erityisen selvä niillä vastaajilla, jotka pitävät omaa taloustilannettaan heikkona.

– Syyt pudotukseen liittyvät siis todennäköisesti keväällä kiihtyneeseen hintojen nousuun, josta on voinut seurata maksullisten vapaa-ajanviettomahdollisuuksien käytön vähentämistä erityisesti heikommin toimeen tulevilla ihmisillä, kaupunginkanslia arvioi.

Naisvastaajista alle kolmannes kokee kaupungin keskustan turvalliseksi

Yleisesti ottaen helsinkiläiset kokevat oman asuinalueensa selvästi turvallisemmaksi viikonloppuiltaisin kuin kaupungin keskustan. Vaikka turvallisuudentunne myös omalla asuinalueella on jonkin verran heikentynyt viime vuosina, se on edelleen pääosin hyvällä tasolla.

Kaupungin keskustassa olonsa kokee turvalliseksi viikonloppuiltoina enää 32 prosenttia naisvastaajista ja 55 prosenttia miesvastaajista (edellisessä kyselyssä 39 % ja 61 %). Naisista 37 prosenttia on sitä mieltä, että keskusta on turvaton. Miehistä 21 prosenttia kokee samoin.

Helsinki-barometrissä kysyttiin myös sitä, pitävätkö vastaajat kaupungin keskustaa yleisesti ottaen viihtyisänä paikkana. Ne vastaajat, jotka asuvat Helsingin keskustassa (oman ilmoituksensa mukaan), kokevat keskustan myös huomattavasti yleisemmin viihtyisänä paikkana kuin muualla asuvat. Näin vastasi 73 prosenttia keskustassa asuvista ja vain 41 prosenttia muualla asuvista.

Tiedot käyvät ilmi kaupunginkanslian toteuttamista Helsinki-barometrikyselyistä. Viimeisimmän kyselyn tiedot kerättiin 30.9.–23.10.2023, jolloin siihen vastasi 1 006 helsinkiläistä.

Helsinki muistuttaa: Pihalumia ei saa kasata tielle tai puistoihin

Pihojen ja kattojen lumien poisto ja poiskuljetus on kaikkialla Helsingissä kiinteistöjen vastuulla.

Helsingin kaupungin mukaan pihojen lumet pitää kasata kiinteistön alueelle tai kuljettaa pois. Niitä ei saa kipata kadulle tai puistoon.

– Pihojen ja kattojen lumet ovat kaikkialla Helsingissä kiinteistöjen vastuulla, samoin kuin tonttien sisäänajokohtien avaus aurauksen jälkeen, kaupungin katukunnossapito muistuttaa.

Kiinteistöt ovat paikoin kasanneet pihalumiaan kaupungin alueelle korkeiksi kasoiksi näkemäesteiksi ja liikkumista haittaamaan esimerkiksi pyöräteille tai suojateiden eteen.

– Näkemäesteet aiheuttavat vaaratilanteita liikenteessä, lisäävät kaupungin työtaakkaa sekä viivästyttävät aurausta, sanoo katukunnossapidon tiimipäällikkö Tarja Myller.

Katutilan käyttö on mahdollista ainoastaan lyhytaikaista kasaamista varten, jos kasaa ei mahdu tekemään piha-alueelle. Lumi pitää kuljettaa pois samantien.

Kantakaupungissa taloyhtiöt vastaavat myös jalkakäytävistä

Helsingin kantakaupungissa kiinteistön vastuulla on lisäksi jalkakäytävien auraus, hiekoitus ja lumen poisvienti kiinteistön kohdalta.

Samoin kantakaupungissa kiinteistön vastuulla on poistaa ajoradalta jalkakäytävän viereen auratut lumivallit ja kuljettaa ne kaupungin lumenvastaanottopaikoille.

Kaupunki auraa katuja hoitoluokituksen mukaisessa järjestyksessä. Asuntokadut ovat vuorossa pää- ja joukkoliikennekatujen jälkeen.