Helsingistä muutetaan useimmiten omistusasuntoon, kun aiemmin on asuttu vuokralla kerrostaloasunnossa. Noin puolet asui muuttonsa jälkeen pientalossa ja valtaosalla asunnon pinta-ala kasvoi, ilmenee Helsingin kaupungin tekemästä kyselystä, joka oli kohdistettu kaupungista koronapandemian aikana poismuuttaneille.
Asumisen hinta oli keskeisin syy Helsingistä poismuuttoon. Niin asunnot kuin sopivat asuinalueet koettiin liian kalliiksi. Lapsiperheille ja pariskunnille tärkeitä syitä olivat myös halu muuttaa väljemmin rakennettuun ympäristöön sekä omatonttiseen asuntoon. Mahdollisuus etätyöhön oli tärkeä syy poismuuttoon noin 40 prosentille pääkaupunkiseudun ulkopuolelle muuttaneista.
Asumistoiveet painottuivat suurimmalla osalla poismuuttaneista ei-urbaaniin suuntaan. He arvostivat asumisessaan väljyyttä ja suosivat mieluummin luonnonympäristöä kuin kaupunkia vapaa-ajan viettopaikkana.
Valtaosa vastaajista oli tyytyväisiä muuttopäätökseensä. Tyytyväisyys asuinalueen rauhallisuuteen, yleiseen viihtyisyyteen ja soveltuvuuteen lapsille kasvoi merkittävästi uudella asuinpaikalla.
Joukkoliikenneyhteyksiin, kaupallisiin palveluihin sekä sijaintiin suhteessa työpaikkaan oli sen sijaan oltu tyytyväisempiä Helsingissä asuessa.
Enemmistö poismuuttaneista oli harkinnut myös Helsingin sisällä muuttamista, ja noin joka neljäs haluaisi muuttaa lähitulevaisuudessa takaisin. Vastaajista noin kaksi kolmesta muutti Helsingin seudulle. Heistä puolet ei tuntenut entuudestaan aluetta, jolle muutti.
Turkuun ja Tampereelle muuttaneilla muuttosyyt erosivat eniten muista. Heille halu muuttaa lähemmäs sukulaisia tai ystäviä sekä vaihtaa paikkakuntaa olivat tärkeitä syitä, kun taas asumismuodon ja asuntotyypin vaihtaminen sekä oma piha olivat Helsingin seudulle ja muualle Etelä-Suomeen muuttaneille tärkeitä tekijöitä.
Vuosina 2020–2022 Helsingistä muutettiin huomattavan paljon muualle Suomeen, ja kotimainen muuttoliike jäi Helsingille tappiolliseksi. Tämän vuoksi kaupunki halusi selvittää syitä poismuutolle.
