Suojelupoliisi Helsingissä. LEHTIKUVA/VESA MOILANEN

Supon video: Näin joudut vieraan vallan agentiksi

Suojelupoliisin mukaan värväys on pitkä prosessi.

Suojelupoliisi valottaa Twitterissä joulukalenteri-sarjassaan (alla) sen toimialaan liittyviä ilmiöitä ja tehtäviä. Tällä kertaa vuorossa on henkilötiedustelu eli vieraan vallan tiedustelun suorittama tietolähteiden värvääminen.

– Henkilötiedustelua käytetään edelleen, koska se toimii. Esimerkiksi asiantuntija-arviot, mielipiteet. Tämän tyyppinen tieto on arvokasta tiedustelupalveluille. Monesti helpoin keino näiden tietojen hankkimiseen on ihmisiltä kysyminen, Supon erikoistutkija Lotta Hakala kertoo videolla.

Hakalan mukaan henkilötiedustelulla myös täydennetään muita tiedonhankintakeinoja.

Supon videolla todetaan kehotetaan tiedostamaan tietojen keräämisen kohteeksi joutumisen mahdollisuus omalla kohdalla.

Lotta Hakala kertoo esimerkin.

– Työntekijään voidaan ottaa henkilötiedustelukontakti sosiaalisessa mediassa. Häntä pyydetään osallistumaan vaikka johonkin kansainväliseen konferenssiin ja tarjoudutaan kattamaan matkakustannukset tähän konferenssiin osallistumiseksi.

Vieraan vallan tiedustelun tavoitteena on tässä saada kohde tiedustelupalvelun kotimaahan, jossa häntä on helpompi lähestyä.

Lotta Hakala varoittaa henkilötiedustelun olevan vaikeaa huomata silloin, kun se tehdään hyvin. Tavoitteena on, ettei kohde huomaa mitään epäilyttävää.

– Tärkeää olisi tiedostaa, että sinäkin olet kiinnostava ja organisaatiosi on kiinnostava. Lisäksi työntekijöitä olisi hyvä ohjeistaa ja kouluttaa suojattavan tiedon käsittelystä, Hakala toteaa.

Hänen mukaansa myös sosiaalisessa mediassa jaettavan tiedon merkitys kannattaa pitää mielessä.

”Pitkä prosessi”

Supon mukaan tiedustelua kiinnostava kohde voi olla esimerkiksi päättäjä, virkamies tai yrityksen edustaja, joka käsittelee työssään vakoilevaa valtiota kiinnostavaa tietoa.

Itse värväämistä kuvataan pitkäksi prosessiksi, jossa suhdetta värvättävään rakennetaan vaiheittain. Portaita on Supon verkkosivuilla julkaistun artikkelin mukaan kuusi.

Värväyksen kerrotaan alkavan siitä, kun ulkomainen tiedustelupalvelu arvioi oman tiedontarpeensa. Seuraavassa vaiheessa selvitetään kohde, jolla on joko tarvittavat tiedot tai pääsy niihin. Sitten henkilöstä tehdään selvitys.

– Hänen ominaisuuksiaan, vahvuuksiaan, heikkouksiaan sekä talous- ja perhetilannettaan arvioidaan sen selvittämiseksi, mitkä ovat mahdollisuudet saada hänet työskentelemään vieraan valtion hyväksi, Supo avaa.

Neljännessä vaiheessa tapahtuu kontakti. Yhteydenotto suunnitellaan Supon mukaan näyttämään spontaanilta ja luontevalta.

– Ensitapaaminen voi olla esimerkiksi urheilutapahtumassa, työhön liittyvässä seminaarissa tai harrastustoiminnan parissa. Sattumalla ei ole osuutta tapaamiseen, vaan se on aina huolellisesti henkilöstä tehdyn selvityksen perusteella suunniteltu.

Seuraavaa vaihetta kuvataan ”ystävyydeksi”. Se voi Supon mukaan kestää useita vuosia. Sinä aikana kohteen varautuneisuus useimmiten laskee ja poistuu lopulta kokonaan. Kohdetta totutetaan ystävyyssuhteen puitteissa harmittomiin ja laillisiin palveluksiin, kuten avoimen tiedon luovuttamiseen. Kohteelle annetaan Supon mukaan usein tässä vaiheessa erilaisia lahjoja ja vastapalveluksia.

Viimeisenä tapahtuu varsinainen värväys. Siinä tiedusteluasiamies asettaa kohdehenkilön tilanteeseen, jossa hänen on luovutettava salassa pidettävää tai arkaluontoista tietoa.

– Tämä vaihe on usein prosessin vaikein molemmille osapuolille. Luovutettuaan pyydetyt salassa pidettävät tiedot kohdehenkilöstä on tullut vieraan valtion tiedustelupalvelun agentti.

LUE MYÖS:

Näin Venäjä värvää vakoojia Virossa – ”uskalias” ja ”perinteinen” tapa (VU 13.4.2019)

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt