X
SULJE MAINOS
Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari. LEHTIKUVA/VESA MOILANEN

Supo: Äärioikeistolaisen terrorismin uhka voimistunut

Terrorismin uhka Suomessa on edelleen tasolla kaksi eli kohonnut.

Suojelupoliisin vuoden 2020 vuosikirjan mukaan suurin muutos on tapahtunut äärioikeistolaisen terrorismin tilannekuvassa.

Koronapandemia vaikutti myös kybervakoilun kasvuun. Suojelupoliisi havaitsi poikkeuksellisen intensiivisiä valtiollisia kybervakoiluyrityksiä, jotka kohdistuivat Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisen päätöksenteon valmisteluun.

Terrorismin uhka Suomessa on Suojelupoliisin arvion mukaan neliportaisen asteikon tasolla kaksi eli kohonnut. Uhkataso on säilynyt ennallaan viime vuoteen verrattuna, mutta äärioikeiston tilannekuva on aiempaa huolestuttavampi.

Äärioikeistolaisen terrorismin uhka on voimistunut Suomessa. Suojelupoliisi on tunnistanut äärioikeistolaisia toimijoita, joilla on kyky ja motivaatio terrori-iskun toteuttamiseen. Myös viitteitä konkreettisesta valmistelusta on tullut ilmi.

– Suojelupoliisin tunnistamat äärioikeistolaiset terrorismin torjunnan kohdehenkilöt kytkeytyvät tyypillisesti äärioikeiston kansainväliseen verkkoympäristöön, Supon päällikkö Antti Pelttari kertoo.

Syyriasta palanneet jatkavat toimintaansa

Radikaali-islamistisen terrorismin uhka on säilynyt aiemmalla tasollaan. Terroristijärjestö ”Islamilainen valtio” (ISIL tai ISIS) kykenee edelleen inspiroimaan kannattajiaan, ja se pyrkii toteuttamaan iskuja myös Euroopassa.

Vierastaistelijailmiö on lisännyt ja vahvistanut Suomen radikaali-islamististen toimijoiden kansainvälisiä yhteyksiä. Syyrian konfliktialueelta palasi Suomeen viime vuonna useita henkilöitä. Suurin osa konfliktialueelta palaavista todennäköisesti jatkaa toimintaansa radikaali-islamistisissa verkostoissa, esimerkiksi rekrytoimalla ja levittämällä ääri-ideologiaa.

Suojelupoliisi seuraa myös äärivasemmistolaisen liikehdinnän ja EU:n terroristijärjestöksi luokitteleman Kurdistanin työväenpuolueen (PKK) Suomen turvallisuudelle muodostamaa uhkaa.

Suomessa PKK on keskittynyt aktiiviseen toimintansa tukemiseen kurdialueilla. Suomesta on matkustanut Syyrian konfliktialueelle muutamia vapaaehtoisia kurditaustaisiin aseellisiin järjestöihin.

Intensiivisiä valtiollisia kybervakoiluyrityksiä

Koronapandemian vuoksi monet yhteiskunnan toiminnot siirtyivät etäyhteyksien päähän, ja verkossa oli saatavilla aiempaa enemmän tietoa. Viime vuonna Supo havaitsi intensiivisiä valtiollisia kybervakoiluyrityksiä, jotka kohdistuivat Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisen päätöksenteon valmisteluun.

Suojelupoliisi antoi julkishallinnon organisaatioille ennakkovaroituksia kybervakoiluoperaatioista, joiden tavoitteena näytti olevan tunkeutuminen sähköpostipalveluihin.

Suojelupoliisi myös avusti vahinkojen rajaamisessa ja tuotti tietoa hyökkäyksistä muille viranomaisille. Myös yksityisiin yrityksiin kohdistuvaa kybervakoilua havaittiin, mutta ero normaalivuoteen ei ollut mainittava.

Vuosi 2020 oli ensimmäinen kokonainen vuosi, jonka Suojelupoliisi toimi uusin tiedustelutoimivaltuuksin. Supolaisia on nyt noin 500, ja henkilöstömäärä on saavuttanut tiedustelulakien voimaantulon myötä ennakoidun tason.

– Uusien toimintatapojen ja tiedustelumenetelmien täysimääräinen käyttöönotto jatkuu vielä, mutta Suojelupoliisi alkaa näyttää jo modernilta turvallisuus- ja tiedustelupalvelulta, Pelttari sanoo.

Tiedustelulainsäädäntö antoi Suojelupoliisille mahdollisuuden hankkia tietoa kansallisen turvallisuuden uhkista myös ilman konkreettista rikosepäilyä. Pelttarin mukaan toimivaltuudet ovat osoittautuneet tarpeellisiksi esimerkiksi kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuvien uhkien torjunnassa.

Suomalaisten luottamus Suojelupoliisiin on noussut ennätyksellisen korkealle. Valtaosa (91 %) suomalaisista sanoo luottavansa Suojelupoliisiin joko paljon tai melko paljon.

LUE MYÖS:
Suomessakin jo ylisukupolvista islamistista radikalisaatiota

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt