Suomen ja Ruotsin nopeasti tiivistynyt puolustusyhteistyö saattaa ruotsalaisasiantuntija Olof Ehrenkronan mukaan ajautua vaakalaudalle, ellei pääministeri Stefan Löfvenin sosialidemokraateista ja vihreistä koostuva hallitus ole valmis vahvistamaan Ruotsin puolustusta.
Ehrenkrona huomauttaa Sanna Marinin (sd.) hallituksen Suomessa olevan vasemmistolaisesta profiilistaan huolimatta sitoutunut viemään läpi taloudellisesti mittavan HX-hankkeen, jolla korvataan elinkaarensa päähän vuoteen 2030 mennessä tuleva F/A-18 Hornet-hävittäjäkalusto. Hankkeella on hänen mukaansa myös oppositiopuolueiden yksimielinen tuki.
– Virallisesti hanketta vastustaa vain hallituspuolue vasemmistoliitto, kun taas vihreät toistaiseksi vaikenevat. Kaikki puhuu siis sen puolesta, että Suomen puolustuksen varusteluhanke tullaan toteuttamaan. Tässä on logiikkansa: liittoutumattomuuden jatkaminen edellyttää vahvaa puolustusta, Ehrenkrona sanoo ajatushautomo Frivärldin julkaisemassa kirjoituksessa.
– Helsingissä tietenkin katsotaan, mitä Ruotsi on tekemässä, ja Tukholmassa kuva on pikemminkin päinvastainen, hän toteaa.
Olof Ehrenkrona on työskennellyt vuosikymmeniä merkittävissä ulko- ja turvallisuuspolitiikan tehtävissä, muun muassa ulkoministeri Carl Bildtin neuvonantajana 2006–2014. Maansa pääkonsulina Maarianhaminassa hän toimi 2015–2018.
Huolestuttavaa kehitystä Tukholmassa
Löfvenin johtamat sosiaalidemokraatit ovat Ehrenkronan mukaan irrottautumassa aiemmista puolustuksen kehittämistä koskevista sitoumuksistaan ja lykkäämässä niihin liittyviä investointeja. Sitä, kuinka Ruotsin oppositiopuolueet tähän käytännössä reagoivat, hän pitää toistaiseksi epäselvänä.
– Hallituskriisi on entistä lähempänä. Sen lisäksi, että puolustuskysymys on ajautunut umpisolmuun, hallitus on uhassa joutua suuriin ongelmiin työsuhdeturvan uudistamisessa ja maahanmuuttopolitiikassa. On myös selvää, että hallitus ei enää käytännössä nauti valtiopäivien tukea covid-19-kriisin hallintaa koskevan strategiansa osalta, Ehrenkrona arvioi.
Suomen näkökulmasta tarkasteltuna Ruotsin tilanne näyttää hänen mukaansa kahdessa mielessä ongelmalliselta.
– Ensinnäkin kyse on siitä, millaista puolustuskykyä Ruotsi kykenee tulevan vuosikymmenen kuluessa realistisesti tarjoamaan. Toiseksi kyse on Ruotsin valtiovallan sirpaloitumisesta, mikä on tavallaan pahempi asia. Puutteet koronakriisin hoitamisessa lähes olemattomasta valmiudesta aina virheelliseen strategiavalintaan ja sen epäonnistuneeseen täytäntöönpanoon osoittavat perustavalaatuisia heikkouksia valtion kyvyssä johtaa, koordinoida ja yhdistää voimia kriisitilanteessa, Ehrenkrona toteaa.
Tärkeä signaali Suomelta
Ehrenkrona on tietoinen HX-hanketta kohtaan Suomessa esitetystä kritiikistä, joka hänen mukaansa osoittaa ymmärtämättömyyttä siitä, että vailla omaa ilmasuojaa maajoukot ovat helposti ja nopeasti ilmaherruuttaan hyödyntävän vihollisen lyötävissä.
– Käytännön kokemukset Syyriasta vahvistavat sen, mihin maailman asevoimat ovat jo toisesta maailmansodasta alkaen suunnittelussaan nojanneet. Samat kokemukset kertovat meille myös sen, että ilma-aseella ei oteta haltuun maa-alueita – siihen tarvitaan maajoukkoja, hän sanoo.
– Kuvaan kuuluu, että juuri ilmavoimat yhdessä merivoimien yksiköiden kanssa turvaavat Pohjoismaiden alueellista koskemattomuutta rauhan aikana. Niiden partiointi viestii valmiudesta ja osoittaa potentiaaliselle tunkeutujalle, että aluetta edelleen puolustetaan, hän toteaa.
Kaikkien kolmen puolustushaaran operatiivinen yhteistoimintakyky on Ehrenkronan mukaan ollut keskeistä pohjoismaisen puolustusyhteistyön kehittämisessä viime vuosikymmenten aikana. Erityisesti se on korostunut nimenomaan Suomen ja Ruotsin kahdenvälisessä yhteistyössä.
– Siksi on tärkeää panna merkille, että Suomen tavoitteena on edelleen vahvistaa puolustuskykyään, hän painottaa.
