Suomi parantaa koko maan puolustuskykyä tehostamalla nykyiseen 230 000 sotilaan vahvuuteen kuulumattomien joukkojen käyttöä.
Sodan ajan perustamisorganisaatio liitetään osaksi paikallisjoukkoja. Riittävän koulutustason saavuttaneita varusmiehiä käytetään valmiuden kohottamisen ja kriisiajan tehtäviin.
Puolustusvoimien joukot jaetaan käyttöperiaatteen mukaan operatiivisiin, alueellisiin ja paikallisjoukkoihin.
Alueellisilla joukoilla luodaan puolustuksen alueellinen kattavuus. Operatiivisilla joukoilla luodaan puolustuksen painopiste ja käydään ratkaisutaistelut. Paikallisjoukot tukevat toiminta-alueillaan operatiivisia ja alueellisia joukkoja taistelu-, suojaus-, valvonta- ja tukitehtävissä sekä yhteydenpidossa muihin viranomaisiin.
Vahvuuteen sisällytetään myös tarvittaessa kriisitilanteessa puolustusvoimiin liitettävät Rajavartiointilaitoksen rajajoukot. Rajajoukkoja käytetään maa- ja meripuolustuksen tehtäviin osana puolustusjärjestelmää.
Näin sodan ajan joukkojen määrä nousee 280 000 sotilaaseen.
– Joukkojen perusvarustus on jo olemassa. Joukot varustetaan tehtäviensä edellyttämällä tavalla, paikallisjoukot kevyimmin, puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.) kertoi.
Valmiuden parantamiseen esitetään 55 miljoonaa euroa vuodessa vuodesta 2018 alkaen turvallisuusympäristössä tapahtuneiden muutosten vuoksi.
Suorituskykyhankkeet nostavat puolustusmenot ”erittäin hyvälle” tasolle
Merivoimien Laivue 2020 – hanke ja ilmavoimien Hornetit korvaavat monitoimihävittäjät (HX-hanke) toteutetaan budjettirahoituksella vuosina 2019–2031. Yksityiskohtaiset rahoituspäätökset tehdään osana julkisen talouden suunnitelmien sekä talousarvioesitysten laatimista.
– Nämä hankinnat on tarkoitus hoitaa normaalina budjettirahoituksena, valtionkonttorin lainanottona, valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) sanoi.
Hankkeet valmistellaan siten, että ylläpito- ja käyttökustannukset kyetään kattamaan puolustusbudjetista ilman erillisrahoitusta.
Laivue 2020 -alusten kustannusarvio on 1,2 miljardia euroa. Kustannukset alkavat vuodesta 2019. Suorituskyvyn suunnitellaan olevan käytössä 2050-luvulle asti.
Hornetit korvaavien monitoimihävittäjien kustannusarvio on 7–10 miljardia euroa. Hankintapäätös tehdään 2020-luvun alussa, ja kustannukset alkavat vuodesta 2021. Suorituskyvyn suunnitellaan olevan käytössä vähintään 30 vuotta eli 2060-luvulle asti.
Puolustusmenojen suhteen bruttokansantuotteeseen arvioidaan olevan 1,2 prosenttiyksikköä vuonna 2018. Strategiset suorituskykyhankkeet nostavat puolustusmenojen suhteen 2020-luvulla 1,5–1,6 prosenttiyksikköön, mikä on Orpon mukaan erittäin hyvää eurooppalaista tasoa.
Puolustusvoimien materiaali-investointitasoksi esitetään 150 miljoonaa euroa indeksikorotusten lisäksi vuodesta 2021 alkaen.
– Ilman korjausliikkeitä puolustuskykymme heikkenisi, Niinistö totesi.
