Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta linjasivat tällä viikolla, että Suomi kasvattaa osallistumistaan EU:n sotilaallisen kriisinhallinnan koulutusoperaatioon Malissa noin 20 sotilaaseen vielä tämän vuoden loppuun mennessä. Vuonna 2022 joukon vahvuus on määrä nostaa 55:een.
Tieto lisäpanostuksesta sotilasoperaatioon länsiafrikkalaisessa Malissa on jäänyt suhteellisen vähälle huomiolle, sillä viime päivien ulkomaanotsikoita ovat hallinneet tiedot Afganistanin evakuointitoimien etenemisestä. Myös Malin tapahtumia kannattaa kuitenkin seurata tarkoin, sillä maasta saattaa Atlantic Council -ajatushautomon vierailevina tutkijoina toimivien Olivier-Rémy Belin ja Petr Tuman mukaan hyvinkin muodostua ”Euroopan oma Afganistan”.
– Malissa ei ole yhtä yksittäistä järjestöä, joka olisi yhtä suosittu kuin Taliban. Kapinallisryhmät taistelevat usein toisiaan vastaan, eivätkä edes pohjoisen tuaregit voi haaveilla sellaisesta vaikutusvallasta, joka Talibanilla Afganistanissa on. Tämä ei kuitenkaan sulje pois riskiä, että lopputulos voi aikanaan näyttää samalta, ellei asianmukaisia kotiläksyjä opita, he kirjoittavat.
Asetelmaa ei heidän mukaansa ainakaan helpota se, että Malissa on käynnissä useita kansainvälisiä kriisinhallintaoperaatioita – muun muassa YK:n valtuuttama MINUSMA ja Euroopan unionin EUTM, joista jälkimmäisessä myös Suomi on siis mukana – ja samaan aikaan Kiina pyrkii vahvistamaan jalansijaansa maassa ja Venäjä vaikeuttamaan länsimaiden ponnistuksia kaikin keinoin.
Ranskalla on ollut vuodesta 2014 runsaat 5[nbsp]000 sotilasta omassa Barkhane-sotilasoperaatiossaan Malissa, Burkina Fasossa, Mauritaniassa, Nigerissä ja Tsadissa. Heinäkuussa presidentti Emmanuel Macron ilmoitti supistavansa joukkojen vahvuuden noin puoleen nykyisestä.
