Venäjän asevoimien entinen yleisesikuntapäällikkö, kenraali Nikolai Makarov on julkaissut muistelmateoksen, jota ruotsalaistutkija Gudrun Perssonin mukaan kannattaa lukea huolella myös lännessä.
Kenraali Makarovilla on lännessä maine ennakkoluulottomana sotilaallisena ajattelijana ja yhtenä Georgian sodan 2008 jälkeen käynnistetyn Venäjän asevoimien uudistushankkeen keskeisistä arkkitehdeista.
– Vaikka hänen seuraajansa, yleisesikuntapäällikkö Valeri Gerasimov on tullut hyvin tunnetuksi euroatlanttisessa yhteisössä Venäjän asevoimien oletetusta ”uudelleen keksimisestä”, tosiasiallisesti juuri Makarovin kaudella Venäjän asevoimat alkoivat mukautua nykyajan realiteetteihin, Persson sanoo Nato Defence Collegen julkaisemassa arviossa.
– Makarovin reformi toteutettiin nopeasti ja se näytti seuraavan Venäjän keisarikunnan ministerineuvoston puheenjohtajan, kreivi Sergei Witten nimiin kirjattua huomiota: ”Venäjällä reformit on vietävä läpi ripeästi – muuten ne eivät useimmiten onnistu ja ne estetään”, Persson toteaa.
Suomessa kenraali Makarov muistetaan erityisesti vuonna 2012 Helsingissä pitämästään puheesta. Siinä hän väitti puolustusvoimiemme kansallisten harjoitustemme ja osallistumisen Naton harjoitteluun osoittavan, että Suomi siirtyy kohti Natoa ja on siten uhka Venäjälle.
Venäjän palveluksessa
Muistelmakirjassaan Venäjän palveluksessa (Na sluzhbe Rossii) Makarov näyttää Perssonin mukaan samastuvan tsaari Aleksanteri II:n aikaisen sotaministerin Dmitri Miljutinin (1816–1912) näkemyksiin meritokratian ja kompetenssin merkityksestä. Ministeriaikanaan Miljutin uudisti keisarillisen sotaväen koulutusjärjestelmän sekä loi sotilaspiirijaon ja yleisen asevelvollisuuden.
– Makarovin muistelmiin sisältyy ote Miljutinin viimeisestä, kuolinvuotenaan 1912 kirjoittamasta artikkelista, joka olisi Makarovin mielestä voitu kirjoittaa tänään. Artikkelissaan Miljutin toteaa sodan syttyvän yhtäkkisesti ja ennakoimattomasti kansainvälisistä sopimuksista huolimatta.
Hän myös ilmaisee huolensa suuresta teknologisesta kuilusta Venäjän ja Euroopan välillä, Ruotsin kokonaismaanpuolustuksen tutkimuslaitoksen (FOI) Venäjä-ohjelmaa johtava Persson sanoo.
Toimiessaan yleisesikuntapäällikkönä kenraali Makarov totesi usein Venäjän sotilaallisen ajattelun olevan vuosia jäljessä suhteessa johtaviin valtioihin.
– Na sluzhbe Rossii -kirjassaan hän puhuu sotilaallisen ajattelun ja tieteen puolesta – ei vähiten yleisesikunnan sisällä. Hän kirjoittaa pitkästi sotilaallisen teorian ja käytännön suhteesta ja niiden lähentämisen tarpeesta. Hän kysyy: ”Miksi sotilasasioissa vallitsee niin iso juopa tulevia sotia koskevien teoreettisten ajatusten ja joukkojen käytännön harjoittamisen välillä?”, Persson sanoo.
Hän toteaa Makarovin pohtivan kirjassa myös ei-sotilaallisten keinojen käyttöä ja ennakoinnin olennaisuutta.
– Monet näistä ajatuksista löytyvät sittemmin Gerasimovin puheista ja artikkeleista. Tässä suhteessa Gerasimov jatkaa rakentamista Makarovin käynnistämälle työlle, Persson huomauttaa.
Makarov suhtautuu hänen mukaansa varauksellisesti uudistusten tulevaisuuteen ja painottaa uudistusprosessin jatkuvaa luonnetta.
– ”Vuosikymmenten kuluessa luodut stereotyypit, ajattelun laiskuus sekä ajan seuraamiseen ja parhaiden käytäntöjen omaksumiseen rauhan aikana kohdistuva vastarinta luonnehtivat ikävä kyllä edelleen eräitä asevoimien kenraaleja, amiraaleja ja upseereja”, hän [Makarov] toteaa ja päättää vetoomukseen mennä eteenpäin. ”Se on kovaa, usein palkitsematonta. Muuta tapaa ei kuitenkaan ole…”, Persson referoi.
LUE MYÖS:
Suurlähettiläs: Venäjän ministerin kohupuhe Suomesta sai mitä ansaitsi
