Naton päämaja Brysselissä. LEHTIKUVA / AFP PHOTO John Thys

Suomen Nato-roolia seurataan kesän huippukokouksessa

Tutkijan mukaan Suomi ja Ruotsi on nostettu erityisasemaan suhteessa muihin kumppanimaihin.

Nato-maat järjestävät heinäkuun puolivälissä huippukokouksen Brysselissä, jossa määritellään liittouman agenda seuraaville vuosille.

– Myös sotilasliittoon kuulumattomat Suomi ja Ruotsi odottavat kutsua kokoukseen, kirjoittaa tutkija Matti Pesu Ulkopoliittisen instituutin kommentissa.

Tänä vuonna esillä on muun muassa kollektiivisen puolustuksen ja sotilaallisen pelotteen vahvistaminen. Nato-maat keskustelevat myös taakanjaosta, joka on korostunut presidentti Donald Trumpin virkakaudella.

Kaksi edellistä huippukokousta olivat Pesun mukaan merkkipaaluja Suomen ja Ruotsin puolustuspolitiikalle. Vuonna 2014 pidetyn Walesin huippukokouksen yhteydessä Nato esitteli laajennetun kumppanuusyhteistyön mallin, jonka piiriin Suomi ja Ruotsi luettiin. Maat myös allekirjoittivat isäntämaasopimukset Naton kanssa.

Kaksi vuotta myöhemmin Varsovan huippukokouksessa Suomi ja Ruotsi nostettiin erityisasemaan suhteessa muihin kumppaneihin.

– Presidentti Sauli Niinistö ja pääministeri Stefan Löfven osallistuivat Nato-maiden valtionpäämiesten illalliselle, mikä oli omiaan symboloimaan Suomen ja Ruotsin läheisiä siteitä liittokuntaan, Pesu toteaa.

Sotilaallista tukea ilman turvatakuita

Suomen ja Ruotsin asemasta tämänvuotisessa kokouksessa ei ole vielä varmuutta.

– Illallinen liittokunnan jäsenten seurassa tai osallistuminen Pohjois-Atlantin neuvoston kokoukseen EU-Nato-suhteiden käsittelyn aikana olisi signaali siitä, että niin kutsuttu 29+2-formaatti vakiintuu, Pesu kirjoittaa.

– Vaikka kyse olisikin osittain symboliikasta, Suomen ja Ruotsin näkyvä rooli entisestään oikeuttaisi Suomen ja Ruotsin Nato-politiikkaa maiden kansalaisten silmissä.

Maiden puolustuspolitiikka nojaa yhä enemmän sille oletukselle, että mahdollisen kriisin puhjetessa myös sotilaalliselle tuelle olisi perusteita.

– Suomi ja Ruotsi katsovat maantieteellisen asemansa niin tärkeiksi, että mahdollisessa kriisitilanteessa ne voisivat vastaanottaa Natolta tukea, vaikkei niillä muodollisia turvatakuita olekaan, Pesu toteaa.

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt