Venäjän sotilaallinen suorituskyky on mittavampi kuin Ukrainan kyvyt, ja Venäjä pystyisi nykyistä vakavammassa tositilanteessa uhkaamaan naapuriaan voimakkaasti, arvioi Maanpuolustuskorkeakoulun tutkijaesiupseeri, kapteeni Antti Pihlajamaa.
– Helposti sellainen ei kuitenkaan kävisi ja on kysyttävä, mikä olisi sen hinta Venäjälle. Olisiko Venäjä sen valmis maksamaan, Pihlajamaa pohtii Kotimaa-lehden haastattelussa.
Vaikka Ukrainassa on toteutettu asevoimien kaluston modernisaatiohankkeita, Pihlajamaan mukaan sotilaallisia kysymysmerkkejä ovat kuitenkin Ukrainan armeijan ylemmän tason operatiivisen suunnittelun ja laajamittaisen operatiivisen johtamisen taidot, sekä liikkuvan sodankäynnin kyky.
– Näissä kaikissa Venäjä on vahvoilla.
Tänä keväänä Venäjä keskitti vahvoja joukkoja Ukrainan rajoille. Tällä hetkellä niitä ollaan vetämässä pois.
Pihlajamaan mukaan poliittisella tasolla kyseessä oli Ukrainan länsi-integraation estäminen ja Venäjän jalansijan säilyttäminen sen lähialueella.
– Kolmas syy on uusien värivallankumouksien estäminen Ukrainassa ja muualla entisen Neuvostoliiton piirissä. Näihin päämääriin voidaan pyrkiä monin tavoin ja sotilaalliset keinot ovat yksi niistä.
Hänen mielestään ei voida sulkea pois sitäkään, että Venäjä tunnusteli lännen reaktioita, myös sitä, miten Yhdysvaltojen uusi presidentti Joe Biden reagoisi.
Pihlajamaan mukaan on vaikea nähdä, mitä hyötyä Venäjälle olisi ollut siitä, että se olisi lisännyt edelleen sotilaallista toimintaansa Ukrainan suunnalla.
– Vaikka Ukrainan tilanne ei nyt ole Venäjän kannalta ideaalinen, se pystyy ainakin toistaiseksi säilyttämään isot poliittiset tavoitteensa. Se ylläpitää arvaamattomuuden ilmapiiriä ja viestittää Ukrainalle ja lännelle, että niiden on syytä olla varpaillaan: halutessaan Venäjä kykenee toimintaan.
Naton apu korkean kyynyksen takana
Länsimaiden tai Naton apu olisi Pihlajamaan mukaan sodan laajentuessa korkean kynnyksen takana ja epätodennäköistä.
– Natolla tuskin olisi intressiä tulla väliin. Sen kannalta ei ole järkevää ottaa taakakseen maata, joka on jo konfliktissa ja varsinkin Venäjän kanssa. Sillä voisi olla kauaskantoisia ja arvaamattomia seurauksia Natolle.
Tämä on Pihlajamaan mukaan tietysti Venäjän tavoitekin.
– Venäjän kannalta tilanne on suotuisa niin kauan kuin se itse voi määritellä ne ehdot, joiden varassa Ukrainan kriisissä toimitaan: se on nyt kriisin määräävä osapuoli. Jos länsi ei puutu tilanteeseen, Venäjä voi jatkaa, kuten hyväksi näkee.
Ukrainassa on käyty sotaa jo seitsemän vuotta. Venäjä miehitti Ukrainalle kuuluvan Krimin niemimaan talvella 2014. Hieman myöhemmin alkoivat Venäjä-mielisten separatistien ja Ukrainan hallituksen joukkojen yhteenotot Itä-Ukrainassa, jonne ovat muodostuneet Donetskin ja Luhanskin alueiden separatistiset ”kansantasavallat”.
