Tämä ilmenee Oxfordin yliopiston Reuters-instituutin Digital News Report 2020 -kyselytutkimuksesta. Verkosta ylipäänsä uutisia kertoo seuraavansa jo useampi kuin perinteisistä uutislähteistä. Myös sosiaalisen median käyttö uutisiin yleistyi viime vuoteen verrattuna.
Suosituin uutislähde suomalaisilla ovat tänä vuonna sanomalehtien omat verkkosivustot ja sovellukset, kun se on edellisinä vuosina ollut televisiouutiset. Kansasta 68 prosenttia kertoo menevänsä verkossa suoraan uutismedian sivuille tai sovellukseen uutisia etsiessään, kun useimmissa muissa vertailun maissa verkkouutisiin päädytään tyypillisemmin sosiaalisen median, sanahaun tai uutislinkkejä koostavan palvelun kautta.
Myös muut verkon uutislähteet ovat Suomessa lisänneet suosiotaan televisiouutisten ja painettujen lehtien käytön vähentyessä.
Suomalaisista iso osa kertookin seuraavansa uutisia verkosta. Näin kertoo tekevänsä jopa 88 prosenttia tutkimukseen vastaajista. Sosiaalista mediaa ilmoittaa käyttävänsä uutislähteenä viikoittain jopa 43 prosenttia suomalaisista.
– Sosiaalisen median palvelut eivät ole varsinaisia uutismedioita, mutta niillekin uutiset ovat tärkeitä. Ajankohtaisia uutisaiheita kommentoidaan sosiaalisessa mediassa, ja uutisjuttuja jakavat sosiaalisessa mediassa niin uutismediat itse kuin muutkin sosiaalisen median käyttäjät, Tampereen yliopiston tutkija Esa Reunanen sanoo.
Somen uutiskäytössä eroja ikäluokissa
Suomalaisista yhdeksän prosenttia kertoo sosiaalisen median olevan pääasiallinen uutislähteensä. Sosiaalisen median osuus pääasiallisista uutislähteistä on kasvanut hiljalleen vuodesta 2015 kolmella prosenttiyksiköllä.
Sosiaalisen median pääasiallisessa uutiskäytössä näkyy selvä ikäjakauma: 31 prosenttia 18–24-vuotiaista ilmoittaa sosiaalisen median pääasialliseksi uutislähteekseen, 25–34-vuotiaista näin tekee 16 prosenttia, kun taas vanhemmissa ikäluokissa luvut putoavat alle kymmeneen prosenttiin. 65+-vuotiaista enää kaksi prosenttia mainitsee sosiaalisen median pääasialliseksi uutislähteekseen.
Uutiskäytössä Facebook nousee ylitse muiden sosiaalisen median kanavien – Facebookia vastaa käyttävänsä tähän tarkoitukseen 32 prosenttia suomalaisista. Seuraavaksi suosituin kanava uutiskäyttöön on YouTube, jota ilmoittaa käyttävänsä 15 prosenttia suomalaisista.
Ikäryhmittäin eriteltynä YouTuben käyttö uutisiin on suosituinta 18–24-vuotiaiden suomalaisten joukossa. WhatsAppin suosio uutiskäytössä näkyy erityisesti nuorimmissa ikäluokissa: sekä 18–24-vuotiaista että 25–34-vuotiaista suomalaisista 17 prosenttia kertoo käyttävänsä WhatsAppia uutisiin.
Suomalaiset kiinnostuneita uutisista
Yleisesti ottaen suomalaiset ovat kiinnostuneita uutisista. Jopa 67 prosenttia suomalaisista kertoo olevansa erittäin tai varsin kiinnostunut uutisista. Tässä suomalaiset ovat tutkimuksen kymmenen kiinnostuneimman maan joukossa. Kiinnostus uutisiin näkyy uutisten seuraamisessa, sillä suomalaisista 89 prosenttia kertoo seuraavansa uutisia vähintään päivittäin.
Suomalaisista 77 prosenttia ajattelee, että riippumaton journalismi on yhteiskunnan toiminnan kannalta tärkeää. Kansainvälisesti verraten riippumatonta journalismia tärkeänä pitävien osuus on Suomessa keskimääräistä suurempi.
Suomalaiset myös haluavat uutiset mieluiten lähteistä, joilla ei ole erityistä mielipidettä, sen sijaan, että lähteet olisivat samaa tai eri mieltä oman mielipiteen kanssa.
Kuten aiempinakin vuosina, suomalaiset luottavat uutisiin eniten kaikista tutkimukseen osallistuneista maista. Jopa kaksi kolmesta suomalaisesta luottaa useimpiin seuraamiinsa uutisiin. Hieman yli puolet suomalaisista ilmoittaa luottavansa useimpiin uutisiin.
Luottamus uutisiin vaihtelee suomalaisten keskuudessa sukupuolen, iän, koulutuksen sekä poliittisen asennoitumisen suhteen. Naiset luottavat uutisiin miehiä yleisemmin, kun taas nuorten keskuudessa uutisiin luotetaan keskimääräistä vähemmän.
Vuodesta 2015 suomalaisten luottamus useimpiin uutisiin on pudonnut 12 prosenttiyksikköä mutta luottamus useimpiin seuraamiinsa uutisiin vain neljä prosenttiyksikköä. Yleisesti ottaen suomalaiset pitävät kuitenkin valtavirran uutismediaa suhteellisen luotettavana. Luottamuksen yleistä heikentymistä voi selittää viime vuosien keskustelu valeuutisista sekä ihmisten kohtaamat epäluotettavat julkaisut ja uutiset.
Reuters Instituten Digital News Report vertaa uutisten käyttöä 40 maassa. Tutkimus tehdään vuosittain, ja Suomi on ollut mukana vuodesta 2014. Tiedot perustuvat kyselyyn, johon kussakin maassa osallistuu noin 2[nbsp]000 vastaajaa.
