Myyntityössä on käytetty luvatta hyväksi Säteilyturvakeskuksen nimeä.
Ylitarkastaja Tuukka Turtiainen Säteilyturvakeskuksesta kertoo, että STUK on saanut ilmoituksia päällekäyvästä ja harhaanjohtavasta radonmittausten markkinoinnista niin kansalaisilta kuin terveydensuojeluviranomaisiltakin. Ilmoituksia on tullut eri puolilta Suomea, joten kyseessä ei ole paikallinen ilmiö.
Kotien radonpitoisuutta on mitattu hyvin lyhyen aikaa, jopa alle tunnin tai pari päivää. Mittaustulosten perustella ihmisille on annettu korjaussuosituksia, laadittu keuhkosyöpäarvioita ja jopa ilmoitettu, että koti on ”käytännössä asumiskiellossa”.
STUK toteaa, ettei sillä ei ole mitään tekemistä tällaisen myyntityön kanssa.
Turtiainen muistuttaa, että Suomessa toimii radonmittauksia luotettavasti tekeviä yrityksiä, joiden mittausmenetelmät ovat STUKin hyväksymiä. Yritykset, joista STUK on saanut nyt ilmoituksia, eivät kuulu näihin eivätkä ne ole hakeneet radonmittauksilleen STUKin hyväksyntää.
Luotettava tulos kahden kuukauden mittauksella
Turtiainen korostaa, että pikamittausten perusteella asuntojen radonpitoisuudesta ei saa luotettavaa tietoa.
– Radioaktiivisen radonin aiheuttama haitta terveydelle riippuu pitkän aikavälin keskiarvosta, hän toteaa.
Myös lainsäädännössä asetetut viitearvot sisäilman radonpitoisuudelle on ilmaistu vuosikeskiarvoina. Radonpitoisuudesta saadaan luotettava tieto vain mittauksella, joka kestää vähintään kaksi kuukautta ja tehdään syyskuun alun ja toukokuun lopun välisenä aikana. Vaatimukset perustuvat STUKin tekemään tutkimukseen suomalaisissa asunnoissa sekä kansainvälisiin suosituksiin.
Asunnon radonpitoisuus vaihtelee vuorokauden sisällä ja päivästä toiseen. Pitoisuuteen vaikuttaa muun muassa sisä- ja ulkoilman välinen lämpötilaero, maaperän kosteus, sademäärä, tuulen suunta, ilmanvaihtokoneen käyttö, raitisilmaventtiilien säädöt sekä tuulettaminen.
Minimi- ja maksimipitoisuuden välinen ero voi hyvinkin olla kymmenkertainen. Näin ollen nopea mittaus voi antaa tulokseksi liian suureen tai liian pieneen radonpitoisuuteen.
Suomessa asuntojen ja muiden oleskelutilojen sisäilman terveellisyyttä, myös radonpitoisuutta, valvovat kuntien terveydensuojeluviranomaiset. Työntekijöiden radonaltistumisen valvonnasta vastaa STUK. Ainoastaan nämä viranomaiset voivat antaa kehotuksia radonhaitan poistamiseksi.
