Vaikka Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpia on syytetty liiketoiminta-ajattelusta Naton suhteen, ovat sotilasliiton eurooppalaiset jäsenmaat suhtautuneet siihen juuri samalla tavalla, kirjoittaa Maanpuolustuskorkeakoulun sotilasprofessori, everstiluutnantti Jyri Raitasalo amerikkalaisessa National Interest–lehdessä.
– Tämä ”Mitä minä siitä hyödyn”-asenne saattoi kehittyä ja muhia sinä aikana, kun Eurooppaan ei kohdistunut sotilaallisia uhkia. Joukkojen valtuuttaminen Afganistaniin oli hyväksyttävää niin kauan kuin vaaditut miesmäärät olivat alhaiset. Osallistuminen joukkojen lähettämiseen Afganistaniin nähtiin ”jäsenmaksuna”, joka pitäisi maksaa, mutta mitä pienempi jäsenmaksu, sen parempi.
Vuosien 1989‒2013 aikana Nato-Eurooppa ei kohdannut mitään äärimmäistä uhkaa ja eurooppalainen puolustus on päässyt pahasti rapautumaan. Vaikka liittouman jäsenvaltioiden määrä on kaksinkertaistunut kylmän sodan jälkeen, on sen yhteen laskettu panostus puolustukseen kutistunut 20 prosenttia. Raitasalon mukaan ongelma on eurooppalaisten päättäjien asenteissa.
– Eurooppalaisten jäsenvaltioiden poliitikot eivät tunnusta tai eivät ota vakavasti ”vanhanaikaisia” sotilaallisia uhkia itsenäisten valtioiden alueelliselle koskemattomuudelle.
Pelotevaikutus ja puolustus olisivat mitä parhaimmat tehtävät Natolle. Niitä varten liitto on alun perin perustettukin. Nykypäivän Nato on keskittynyt sukupuoliasioihn, terrorismiin, väkivaltaiseen ääritoimintaan, hybridiuhkiin, energiaturvallisuuteen, informaatio- ja kyberuhkiin.
– Jos Afganistanin, Irakin ja Libyan sodat ovat opettaneet mitään ”uusien uhkien” sotilaallisesta hallinnasta eri puolilla maailmaa, niin sen, että kyseessä on tehtävä, josta läntiset asevoimat eivät pysty millään järkevällä tavalla suoriutumaan.
Epätasainen taakanjako ei Raitasalon mukaan ole Naton suurin ongelma. Todellinen ongelma on hänen mukaansa yhteisen sotilaallisen tarkoituksen puuttuminen.
– Euroopassa puhutaan kovaa Venäjästä ja viidennestä artiklasta. Tämä on luonnollista 25 vuoden alisuorittamisen jälkeen puolustusksessa, puuttuu isolta osalta Eurooppaa uskottavat sotilaalliset kyvyt pelotteeseen ja puolustukseen, Jyri Raitasalo sanoo.
Hänen mukaansa tämä tiedostetaan ainakin päättäjätasolla.
– Oikea ongelma on, ettei Naton 29 jäsenvaltiolla ole sellaista yhteistä merkityksellistä jaettua kuvaa sotilaallisista uhkista, joka sotilasliitolla tulisi olla.
