Jokowi kutsumanimellä yleisesti tunnettu presidentti saa pitkään jatkuneen ääntenlaskun tuloksena 56 prosenttia äänistä. Hänen haastajansa Subianto Prabowion ääniosuus on 44 prosenttia. Prabowo on kieltäytynyt hyväksymästä vaalin tulosta ja väittää saaneensa äänistä noin 62 prosenttia.
Ensi viikolla vahvistettava tulos ei kuitenkaan muutu, sillä tulos vastaa maailman suurimman muslimimaan kansalaisten tahtoa.
Sotilasdiktatuurin kausi päättyi Indonesiassa 21 vuotta sitten, eikä siihen asti hallinneen diktaattori Suharton ex-vävyllä ja entisellä kenraali Prabowolla ole demokratian aikakautena mahdollisuutta tuloksen peukalointiin.
Huhtikuun puolivälissä pidetyt vaalit ja niiden jälkeinen aika ovat sujuneet Indonesiassa yllättävänkin rauhallisesti, vaikka maan islamistit kävivät rajua kampanjaa maltillisten ja demokratiaa puolustavien tukemaa istuvaa presidenttiä vastaan. Vaalien suurin ongelma lienevät raportit, joiden mukaan useita vaalivirkailijoita olisi kuollut kuumuuden ja janon aiheuttamiin komplikaatioihin.
Prabowon merkittävät tukijat ovat kehottaneet häntä hyväksymään vaalituloksen. Viimeksi näin teki 30-miljoonaiseen muslimijärjestö Muhammadyahiin tukeutuvan Kansallisen mandaattipuolueen (PAN) puheenjohtaja Zulkifli Hasan. Hänen mukaansa kiivaankin vaalikampanjan jälkeen eri puolueiden on nyt etsittävä sovintoa ja hyväksyttävä vaalin tulos. Hasanin lausunnon on tulkittu viittaavan siihen, että hänen puolueensa voisi liittyä presidentti Widodon muodostamaan uuteen hallitukseen.
Myös Prabowon valintaa tukeneen, Widodoa presidenttinä edeltäneen Susilo Yudhyonon Demokraattisen puolueen on arveltu voivan tehdä samoin ja siirtyä voittajan leiriin.
Presidentinvaalin kanssa samaan aikaan pidetyissä parlamenttivaaleissa suurimmaksi puolueeksi on nousemassa Widodon Demokraattisen taistelun puolue (PDI-P) yli 20 prosentin ääniosuudella. Haastaja Prabowon puolue noussee toiseksi noin 14 prosentin osuudella.
Sen sijaan diktaattori Suharton aikana useisiin sotarikoksiin syylliseksi väitetyn ex-kenraali Wiranton puolue on selvästi häviämässä vaaleissa. Wirantoa on syytetty mm. Indonesian vuoteen 1999 miehittämässä Itä-Timorissa tapahtuneista massamurhista. Kansainvälisen oikeuden asiantuntijat pitivät saarivaltiossa järjestettyjä oikeudenkäyntejä puolueellisina eikä Wiranto koskaan saanut tuomiota.
Kaikkiaan istuvaa presidenttiä tukeneet puolueet näyttävät saavan noin 65 prosenttia parlamentin paikoista. Jos PAN ja Demokraattien puolue ryhtyvät Widodon tukijoiksi, on hänellä parlamentissa takanaan 80 prosentin enemmistö, mikä on suurin enemmistö, mikä Indonesiassa demokratian aikakautena on nähty.
Noin 250 miljoonan asukkaan muslimienemmistöisen maan vaaleihin kohdistui vahva kansainvälinen huomio, koska yksiuskontoista valtiota tavoittelevat islamistit kävivät kiivasta ja moniarvoisuutta vastustavaa kampanjaa suvaitsevaisuuden puolustajana pidettyä presidenttiä vastaan. Widodo kuitenkin voitti vaalit kuusi prosenttia suuremmalla erolla vastustajaansa kuin mitä vuoden 2014 vaaleissa.
Hänen vastustajansa Prabowoa ei ole pidetty islamistina, mutta valtaan päästäkseen hän oli valmis hyväksymään islamistien tuen ja puhumaan myönteisesti heidän tavoitteistaan.
Indonesian vaalitulokset vahvistetaan virallisesti toukokuun 22. päivä.
