Ilmarisen yhteiskuntasuhdejohtaja Jaakko Kiander arvioi blogissaan hallitusneuvotteluissa esillä ollutta, SDP:n veropoliittiseen ohjelmaan sisältyvää osinkojen lähdeveroa.
Vero kohdistuisi sellaisiin omistajatahoihin, jotka tällä hetkellä eivät maksa saamistaan osingoista veroa. Tällaisia ovat Kianderin mukaan monet ulkomaiset sijoittajat, mutta myös kotimaiset yleishyödylliset yhteisöt, joita ovat säätiöt, yhdistykset ja työeläkelaitokset.
− Lähdeveron ajatus on houkutteleva, koska Suomesta maksetaan vuosittain runsaasti verovapaita osinkoja ulkomaisille omistajille, Kiander sanoo.
− Toisaalta verovapaat osingot ovat taas tärkeitä kotimaisille yleishyödyllisille sijoittajille. Näistä merkittävimpiä ovat eläkelaitokset. Osinkojen verottaminen pienentäisi eläkelaitosten verojen jälkeisiä sijoitustuottoja ja heikentäisi siten koko työeläkejärjestelmän rahoitustasapainoa, hän lisää.
Kianderin mukaan työeläkelaitoksilla ei ole mitään omia voittovaroja, joita voitaisiin verottaa, vaan sijoitustuotot käytetään joko nykyisten eläkkeiden tai tulevien eläkevastuiden rahoittamiseen.
− Työeläkelaitosten yhteensä yli 200 miljardin euron varoista noin 40 prosenttia on sijoitettu osakkeisiin. Osakkeista saadaan vuosittain osinkotuloja, joiden suuruusluokka on noin 3 miljardia euroa. Jos osinkoihin kohdistettaisiin matala, esimerkiksi 5 prosentin lähdevero, veron suuruudeksi tulisi noin 150 miljoonaa euroa vuodessa. Toisin sanoen eläkelaitosten sijoitustuotto supistuisi tällä summalla. Muutos ei ole merkityksetön.
Kianderin mukaan veron vaikutuksia voidaan kuvata myös arvioimalla, kuinka paljon työeläkemaksuja pitäisi nostaa, jotta vero ei heikentäisi työeläkejärjestelmän rahoitustasapainoa.
− Arvioitua lähdeverosummaa voi verrata työeläkemaksujen perusteena olevaan noin 80 miljardin euron palkkasummaan. 150 miljoonaa euroa on noin 0,2 prosenttia palkkasummasta. Osinkojen verottaminen aiheuttaisi tämän suuruisen korotuspaineen työeläkemaksuihin, Kiander sanoo.
Hänen mukaansa ylimääräinen maksupaine ei ole mieluisa uutinen tilanteessa, jossa alentuneen syntyvyyden vuoksi eläkejärjestelmään on muodostumassa muutoinkin merkittäviä maksunkorotuspaineita.
− Maksupaineiden purkamiseksi joudutaan pikemminkin etsimään keinoja, joilla sijoitustuottoja ja rahoitustasapainoa voitaisiin parantaa. Jos taas eläkemaksuja ei nostettaisi, edellyttäisi osinkojen lähdevero vastaavan suuruista leikkausta eläkemenoihin. Keskimäärin leikkaustarve olisi noin 0,7 prosenttia vuotuisesta eläkemenosta. Keskimääräiseen noin 20 000 euron vuosieläkkeeseen tämä tarkoittaisi 140 euron leikkausta, Kiander sanoo.
