– On hyvä, että hallitusohjelma sisältää kirjauksen Kelan hallinnon ja sen järjestämien palveluiden toimivuuden selvittämisestä. Selvittely ei riitä, vaan Kela- lain uudistaminen on ministeriössä laitettava viipymättä käyntiin, Sari Sarkomaa (kok.) toteaa.
Kelan valtuutetut ovat aktiivisesti ajaneet Kelan hallinnon uudistamista ja teettäneet pohjatyötä lain uudistamiseksi. Kelan valtuutettujen selvityshenkilöryhmällä teettämän raportin yksimieliset esitykset toimenpiteistä Kelaa koskevan lainsäädännön ajantasaisuuden edistämiseksi on otettava Sarkomaan mielestä valmistelun pohjaksi.
– On vakava tosiasia, että Kelaa koskeva lainsäädäntö ja siinä säädetyt toimivaltasuhteet eivät vastaa nykyaikaa eivätkä hyvän hallinnon periaatteita. Lakia on uudistettava niin, että jatkossa Kelan johtajat nimittäisi tasavallan presidentin sijaan Kelan hallitus määräajaksi. Muutos toteuttaisi hyvän hallinnon keskeisimpiä periaatteita ja selkeyttäisi Kelan monin osin aikansa eläneen johtamisjärjestelmän lisäksi hallituksen ja pääjohtajan nykypäivään täysin vierasta toimivaltasuhdetta, Sarkomaa toteaa.
Hänen mukaansa uudistus on välttämätön myös siksi, että Kelan lainsäädäntö ja toiminta vastaisivat kattavasti valtion hallinnon periaatteita.
– Ei esimerkiksi ole mitään syytä, miksi Kelan johtajat nimetään eläkevirkoihin. Myös Kelan hallituksen kokoonpanoa ja tehtäviä on syytä uudelleenarvioida sekä Kelan toimialalla toimivien ministeriöiden ohjausta suhteessa Kelaan, Sarkomaa linjaa.
Sarkomaa muistuttaa, että Kelan johto sai valtuutetuilta pyynnön valmistella Kela-lain kiireellisimmät muutostarve-esitykset. Tämä pykälämuutoslista meni valtuutettujen toimesta ministeriöön jo vuonna 2017. Listassa oli muun muassa pykälämuutosehdotuksia, jotta laki vastaisi jo Kelan tekemiä uudistuksia.
– Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia on kokonaisuudessaan remontoitava, jotta se mahdollistaa Kelan toiminnan kehittämisen ja toimimisen nykypäivän vaateita vastaavasti, Sarkomaa sanoo.
