Kansanedustaja, talousvaliokunnan puheenjohtaja Sanni Grahn-Laasonen (kok.) katsoo, että hallitus on käytännössä luopunut tavoitteestaan nostaa Suomen TKI-panostukset neljään prosenttiin bkt:sta.
– Nyt olisi kaivattu rohkeutta rakentaa laaja, pysyvä ja yrityksille ennustettava TKI-verokannustin, joka houkuttelisi yrityksiä investoimaan uudistumiseen. Olisi tarvittu selkeä signaali siitä, että Suomi on houkutteleva maa osaamiselle ja että kovassa kansainvälisessä kilpailussa yritysten tuotekehitystä kannattaa tehdä juuri Suomessa, hän sanoo.
Nykyisen ostotutkimusta koskevan vähennyksen ongelmana on paitsi määräaikaisuus, myös rajaus, joka jättää pois yritysten omat tutkimus- ja innovaatiomenot.
OECD-maissa laajasti käytössä olevaa yritysten TKI-verokannustinta ehdotettiin ennen riihtä hallitukselle keinoksi nostaa Suomen TKI-uraa kasvuun. Hallitus ei tätä toteuttanut, vaan päätyi tekemään vähäisiä muutoksia jo käytössä olevaan, mutta vakavasti puutteelliseksi todettuun ostopalveluiden vähennykseen.
– Ilman yksityisten TKI-investointien kasvua Suomi ei tule pääsemään neljän prosentin BKT-tavoitteeseen. Laajan TKI-verokannustimen lisäksi kokoomus on esittänyt vaihtoehtobudjetissaan kasvu-uraa julkiseen tutkimus- ja innovaatiorahoitukseen. Riihen päätökset osoittavat, että hallitukselta puuttuu todellinen sitoutuminen Suomen kestävän kasvun rakentamiseen, Grahn-Laasonen sanoo.
Kokoomus on esittänyt TKI-rahoituksen lisäystä vaihtoehtobudjetissaan jo viime vuonna ja vaatinut hallitukselta kykyä priorisoida.
Hallitus perui tieteeseen suunnittelemansa leikkaukset, mutta vain vuodeksi.
– Vaaditaan rohkeita valintoja ja budjetin menojen priorisointia. Yksin hartaat toiveet tai työryhmät eivät riitä rakentamaan kestävää kasvua, Grahn-Laasonen toteaa.
Hallituksen budjettiriihessä vuodelle 2023 ja siitä eteenpäin suunniteltujen tutkimusrahoitusleikkausten tilanne jäi auki. Niistä linjataan kehysriihessä ensi keväänä.
