Eduskunnan kyselytunnilla kokoomuksen Antti Häkkänen siteerasi pääministeri Sanna Marinin (sd.) sanoneen, että tutkimus- ja kehitysrahoitus on Suomen talouskasvun kannalta tärkeimpiä asioita.
– Tämän takia herääkin vähän ihmetystä, että minkä takia hallitus joka ottaa holtittomasti suut ja silmät täyteen velkaa – miksi tätä asiaa ei ole hoidettu? Valtiovarainministeri (Annika Saarikko) sanoi eilen, että myös hallituksen velkakäyrä on punaisella, Antti Häkkänen totesi.
– Miten ihmeessä tätä asiaa ei ole hoidettu? Pääministeri on peräänkuuluttanut, että velkasääntöä pitäisi vielä höllentää ja löysentää, että saisi lisää velkaa, että tämä tutkimus- ja kehitysasia saataisiin hoidettua. Ei tarvitse! Kokoomus osoittaa vaihtoehtobudjetissaan, että ihan vastuullisella taloudenpidolla tämä asia saataisiin hoidettua.
Häkkänen kysyi Marinilta tutustumisesta kokoomuksen vaihtoehtoon.
– Ja (voisitteko) tarvittaessa vähän vihjata myös sinne parlamentaariseen ryhmään miten tämä asia hoidetaan ihan järkevästi, vaikka muutamassa viikossa, eteenpäin?, Häkkänen pyysi.
Pääministeri Sanna Marin vastasi hallituksen asettaneen kunnianhimoisen tavoitteen siitä, että Suomen tutkimus-, tuotekehitys- ja innovaatiopanokset nostettaisiin neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä.
– Tämä on erittäin kunnianhimoinen tavoite. Ja se tulee vaatimaan noin 200 miljoonaa euroa julkista rahoitusta lisää joka vuosi, Sanna Marin aloitti.
– Sen vuoksi olemme käynnistäneet parlamentaarisen työn, ja haemme parlamentaarista yhteisymmärrystä sille että nämä panostukset tullaan tulevina vuosina tekemään, vuoteen 2030 mennessä. Myös yritykset ja elinkeinoelämä ovat peräänkuuluttaneet pitkäjänteistä näkymää tulevaisuuteen siinä, että nämä panostukset tulevat kasvamaan. Ja itse pidän tätä erittäin tärkeänä tuottavuuden parantamisen ja koko Suomen kilpailukyvyn kannalta.
– Mutta tämä tulee vaatimaan parlamentaarista sitoutumista. Ja seuraavissa hallitusohjelmaneuvotteluissa niiden puolueiden, jotka neuvottelevat, on ratkaistava – ja toivottavasti nuo puolueet jotka noissa neuvotteluissa ovat sitoutuvat siihen, että tämä lisärahoitus tulee. Seuraavalla hallituskaudella, ja toivottavasti saamme parlamentaarisen yhteisymmärryksen siitä, että aina vuoteen 2030 tämä rahoitus järjestyy, Marin sanoi.
Myöhemmässä puheenvuorossaan Marin vertasi tämän hallituksen tutkimus- ja tuotekehityspolitiikkaa sekä innovaatiopanosten ja koulutuksen politiikkaa ”vaikkapa edellisten hallitusten politiikkaan”.
– Voimme kyllä sanoa, että tämä hallitus on tehnyt mittavat panostukset koulutukseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Ja tästä me olemme ylpeitä. Tämä on oikeaa politiikkaa. Se on viisasta politiikkaa, ja se on kauaskantoista politiikkaa.
Marinin mukaan ”olen todella iloinen siitä, että kokoomus täällä lupaa, että te olette sitoutuneet tuohon neljän prosentin tavoitteeseen”.
– Jos kokoomus on seuraavissa hallitusneuvotteluissa, niin oletan, että te tästä lupauksesta ja sitoumuksesta pidätte kiinni. Viimeksi kun te olitte hallituksessa te leikkasitte koulutuksesta, historiallisella tavalla. Onneksi mielenne on muuttunut, ja minä tulen pitämään huolta siitä, että muistan tämän lupauksen ja toivon että se näkyy neuvotteluissa – jos siellä istutte, Sanna Marin sanoi.
Kokoomuksen ryhmäjohtaja Kai Mykkänen totesi voivansa kiteyttää pääministerin vastauksen seuraavasti:
– Tämä hallitus asettaa kunnianhimoiset tavoitteet, ja toivoo, että seuraava sitten ne toteuttaa, Kai Mykkänen kuvaili.
Mykkäsen mukaan parlamentaarinen komitea on edennyt hyvin ja sitä on vedetty hyvin.
– Mutta voin sen verran paljastaa salaisuutta, että sampoa siellä ei ole taottu. Sieltä tulee pitkäjänteiseen rahoitukseen esitys. Toivottavasti. Mutta se edellyttää kehysten sisällä tapahtuvia kohdennuksia, Kai Mykkänen sanoi.
– Me voimme tässä sopia, pääministerin äskeiseen puheenvuoroon liittyen, että seuraavassa hallitusneuvottelussa ainakin kokoomus pyrkii neljän prosentin uralle. Ja on valmis tekemään ne samat valinnat kuin vaihtoehtobudjetissamme. Voimmeko vastavuoroisesti sopia, että tämä hallitus tekisi saman valinnan jo ensi vuotta ja vuotta 2023 koskien, Mykkänen pyysi.
Sanna Marin vastasi hallituksen panostaneen koulutukseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen.
– Ja näitä panostuksia tehdään. Mutta tämä neljän prosentin tavoite on vuoteen 2030. Ja tämä hallitus ei tietenkään voi tehdä tulevien hallitusten rahapäätöksiä. Eduskunta käsittelee tulevien hallitusten rahapäätökset, joka vuosi, budjettiprosessin yhteydessä, eikä tietenkään istuvalla hallituksella ole tulevien hallitusten puolesta mahdollisuutta näitä päätöksiä tehdä, Marin sanoi.
Hänen mukaansa parlamentaarinen työ on käynnistetty tämän vuoksi ”ja sitä ei pidä väheksyä”.
– Ja olen todella hyvilläni siitä, jos kokoomus tähän sitoutuu. Voin myös luvata, että sosialidemokraatit siihen sitoutuvat. Aivan varmasti.
Sinipunaa pukkaa? #kyselytunti
— Jouni Ovaska (@JouniOvaska) December 2, 2021
Lisävelasta huolimatta hallitus on kohdistanut tieteeseen historialliset leikkaukset vuodesta 2023 alkaen. Vaihtakaa suuntaa!
Kokoomus panostaisi tki-toimintaan 200 miljoonaa euroa vuosittain lisää. Lisäksi pääomittaisimme korkeakouluja miljardilla.
–@KaiMykkanen #kyselytunti pic.twitter.com/wGefsDULFo— Kokoomus (@kokoomus) December 2, 2021
