Yhä jatkuvassa hallituksen puoliväliriihessa väännetään valtion tulo- ja menoarvion menokehysten käytännöstä. Yli 30-vuotinen kehyskäytäntö on estänyt valtion budjettia paisumasta. Korona muutti tilanteen, ja SDP haluaisi jatkaa kehyksien unohtamista.
Helmikuun 9. päivänä 2021 eli reilut kaksi kuukautta sitten oli vielä toisin.
Tuolloin eduskunta kokoontui istuntotauon jälkeen ja pääministeri Sanna Marin (sd.) antoi pääministerin ilmoituksen hallituksen politiikasta vuonna 2021. Siitä hän luki eduskunnalle seuraavan:
– Hallituksen puoliväliriihessä päätetään julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2022–2025 sekä täsmennetään julkisen talouden kestävyystiekarttaa. Vuoden 2020 jälkeen on palattu valtiontalouden kehykseen ja se ohjaa tulevan kehysriihen valmisteluja, Sanna Marin sanoi täysistunnolle.
– Mitä paremmin kasvun vahvistamisessa, aktiivisessa elinkeinopolitiikassa ja rakenneuudistuksissa onnistutaan, sitä vähemmän tarvitsemme sopeutustoimia. Siksi talouspolitiikan päähuomion on nyt oltava kestävän kasvun edellytysten luomisessa koko maassa, tuottavuuden nostamisessa, aktiivisessa elinkeinopolitiikassa ja työllisyyden vahvistamisessa. …Vahvat rahoituskehykset tuovat turvaa myös maataloudelle ja maaseudun kehittämiselle.
Valtiontaloudessa menokehysmenettelyä on käytetty vuodesta 1991.
Vain kaksi kuukautta sitten Sanna Marin kertoi eduskunnalle kuinka puoliväliriihessä täsmennetään julkisen talouden kestävyystiekarttaa ja kuinka:
”Vuoden 2020 jälkeen on palattu valtiontalouden kehykseen, ja se ohjaa tulevan kehysriihen valmisteluja.” pic.twitter.com/bJkCDyuz1L— Mikko Kiesiläinen (@MKiesilainen) April 23, 2021
