SAK:n puheenjohtajan Jarkko Elorannan mukaan hallitus järkyttää toimillaan työmarkkinarauhaa. Eloranta viittaa hallituksen aikomukseen muuttaa työsopimuslakia siten, että henkilöperusteinen irtisanominen helpottuu alle 20 hengen yrityksissä.
SAK:n puheenjohtajan mukaan liittokierros meni jouhevasti läpi ja työehtosopimukset saatiin aikaan ilman sen kummempia häiriöitä. Työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen suhteet ovat Elorannan mukaan tällä hetkellä hyvällä mallilla.
– Se työmarkkinariski, mikä meillä on, on käytännössä poliittinen riski. Olemme vähän kummallisessa tilanteessa. Elämme vahvaa nousukautta, työllisyys parane kohisten ja firmojen tilauskirjat pullistelevat, niin hallitus on omilla toimillaan, lillukanvarsilla, järkyttämässä työmarkkinarauhaa, Eloranta sanoi SAK:n työmarkkinaseminaarissa Helsingissä tiistaina.
Hänen mukaansa tilanne heijastuu myös työmarkkinapöytään.
– Jos tilanne jatkuu tämäntyyppisenä seuraavan hallituksen aikana, selväähän se on, että kun neuvottelukierros pyörähtää käyntiin syksyllä 2019, niin kyllähän se taakka silloin realisoituu.
Toimilla osoitetaan tyytymättömyys hallituspolitiikkaa kohtaan
SAK:n hallitus päätti maanantaina kokouksessaan, että sen liitot ovat valmiita järjestöllisiin toimiin, mikäli hallitus vie eduskuntaan asti lakiesityksen pienten yritysten henkilöperusteisen irtisanomisen helpottamisesta.
– Valmius on olemassa ja yhteiset suunnitelmat on tehty. 3.9. on SAK:n hallitus ja silloin katsotaan tilanne ja jaetaan lähtökäskyt toimenpiteille, jos siltä näyttää, Eloranta kertoo.
Elorannan mukaan liittojen valmius toimenpiteisiin kielii siitä, että ilmapiiri on ”kohtuullisen jännittynyt” ja ”tulehtunutkin”.
– Siihen vaikuttavat koko hallituskauden toimenpiteet. Ihmiset kokevat, että kaiken kilpailukykysopimusuhrautumisen ja monien mielestä maltillisen liittokierroksen jälkeen kiitos on tämän tyyppinen.
Eloranta ei kertonut vielä toimenpiteiden luonteesta muuta kuin, että ne ovat työpaikkakohtaisia toimia.
– Ne voivat olla erilaisia mielenilmauksia ja toimia, joilla osoitetaan tyytymättömyys hallituksen harjoittamaa työmarkkinapolitiikkaa kohtaan, Eloranta sanoi.
Irtisanomiseen riittäisi nykyistä vähäisempi laiminlyönti
SAK:n johtaja Annika Rönni-Sallinen kertoi, ettei esitys irtisanomisen helpottamisesta ole ollut lainkaan virallisessa kolmikantavalmistelussa, ainoastaan epävirallisessa kolmikantaisessa ”hengailuryhmässä”. Huomenna torstaina päättyvällä lausuntokierroksella on ollut työryhmämuistio, ei hallituksen lakiesitys.
Muistiossa ehdotetaan muutettavaksi työsopimuslakia siten, että irtisanomisia koskevaan pykälään lisätään uusi kohta, jonka mukaan alle 20 hengen yrityksissä irtisanomiseen riittäisi nykyistä lakia vähäisempi työvelvoitteen laiminlyöntiä tai rikkomus taikka epäasiallinen käyttäytyminen silloin, kun se horjuttaa työnantajan ja työntekijän välistä luottamussuhdetta tai vaikeuttaa työnantajan ja työyhteisön toimintaa. Lisäksi irtisanomisen edellytyksenä on, että työsuhteen jatkamista ei voida pitää työnantajan kannalta kohtuullisena.
Työnantajan velvollisuutta tarjota muuta työtä irtisanomisen vaihtoehtona ei pienissä yrityksissä enää olisi.
Rönni-Sallisen mukaan ongelmallista on, että muistiossa käydään vain ylimalkaisesti läpi, mikä irtisanomisperuste voisi olla tai mikä esityksen mukaan muuttuisi nykyiseen lakiin verrattuna. Muistiossa todetaan, että tulkinta jää oikeuskäytännön varaan.
Näyttöä irtisanomisen vaikeudesta ei ole
– Mitään faktoja tai tutkittua tietoa ei ole, että irtisanomiskynnys olisi Suomessa noussut viime vuosina tai että irtisanominen olisi erityisen vaikeaa, Rönni-Sallinen sanoo.
Muistiossa viitataan oikeustapausten sijaan työmarkkinakeskusteluihin. Rönni-Sallisen tulkinta on, että ilmeisesti hallitus on kuunnellut Suomen yrittäjiä, kun yrittäjät ovat sanoneet, että on vaikea irtisanoa.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen asiantuntijoiden mukaan lakimuutoksella ei olisi mainittavaa työllisyysvaikutusta.
Rönni-Sallisen mielestä vaikutusarvointi on puutteellista eikä vaikutuksia eri sukupuolille ole tehty.
– Tämä loukkaa kansalaisten yhdenvertaisuutta asettamalla työntekijät irtisanomissuojassa eriarvoiseen asemaan, jos työskentelee pienessä tai suuressa yrityksessä, Rönni-Sallinen sanoi.
