SAK:n puheenjohtaja Jarkko Elorannan mukaan takuu- ja kansaneläkkeeseen suunnitellut korotukset pakottavat pohtimaan myös työeläkkeen kannustavuutta.
Muun muassa Danske Bankin pääekonomisti Jukka Appelqvist on ilmaissut huolensa niin kutsutun tasaeläkemallin syntymisestä. Sen myötä pienempien työeläkkeiden ja muiden pienten eläkkeiden taso lähestyvät merkittävästi toisiaan niin, että koko ikänsä työskennelleiden pienipalkkaisten eläkeläisten ansiot voivat nettomääräisesti vastata jo takuu- ja pääosin kansaneläkkeellä olevien eläkeläisten tuloja.
Jarkko Elorannan mukaan kannustavuudessa on kyse työeläkkeen ja kansaneläkkeen yhteensovituksesta ja siitä, että sitä säädetään kannustavaksi myös suhteessa työeläkkeeseen.
– Kysymys on tietysti tämän työeläkkeen ja kansaneläkkeen yhteensovituksesta ja sitä voidaan säätää niin, että se edelleen kannustaa olemaan töissä, vaikka työeläkkeen osuus pienenisi. Mutta tokihan se vaatii voimavaroja julkisen talouden puolelta, SAK:n Jarkko Eloranta sanoo Verkkouutisille.
Eloranta sanoo olevansa tyytyväinen pienten eläkkeiden korotukseen mutta myöntää, että vaaraana voi olla, että työeläkkeiden osalta linjaukset jäävät ikään kuin roikkumaan ilmaan. Hän painottaa, että jos ratkaisua ei saada aikaan kolmikantaisesti, niin koko kokonaisuutta joudutaan todennäköisesti katsomaan uudelleen.
Hän myöntää, että ”kovin helppoa ei ole varmaan tätä ratkaisua löytää”.
– Mikä liittyy työeläkejärjestelmästä tulevien eläkkeiden korotukseen, niin se on vähän enemmän kysymysmerkki meille ja tietysti jos hallitus kolmikantaisen valmistelun aloittaa, niin siihen mennään mukaan. Mutta tällä hetkellä on vähän epäileväinen olo siinä, että mitenköhän tämä voitaisiin järjestää niin, että työeläkejärjestelmän periaatteet kuitenkin säilytetään.
Hän ei kuitenkaan näe, että ihmiset alkaisivat takuueläkkeen noston takia lopettaman työuraansa ajoissa.
– En usko, että sellaista kuitenkaan on näköpiirissä. Korotus oli kuitenkin niin pieni. Luulen, että ihmiset kuitenkin ajattelevat mennessään työelämään, että eläke on aika kaukana, Eloranta sanoo.
– Jos lopettaa hyvin aikaisin työuransa, niin jää myös tavallaan työuran aikaista palkkaa saamatta, että siinä mielessä en näe kannustinongelmaa ihan sellaisena. Mutta totta kai on selvä juttu, että kun työuria halutaan pidentää, niin työelämän laatupuolen kysymyksiin pitää kiinnittää huomiota, että ihmisillä on mahdollisuus jatkaa töissään, Eloranta toteaa.
Työeläkkeiden korotukselle ei välitöntä nousupainetta
Jarkko Eloranta ei usko, että tällä hetkellä olisi massiivista mahdollisuutta työeläkkeiden korottamiseen. Hän muistuttaa, että vuonna 2017 tehdyn eläkeuudistuksen myötä ”uutta akuuttia tarvetta järjestelmän rukkauskelle ei ole”.
– Tiedetään, että meillä on haastavat ajat edessä joka tapauksessa, kun syntyvyys ja työikäisen väestön määrä laskee. Sitä kautta syntyy jälleen kerran tarvetta tarkastella koko eläkejärjestelmää kokonaisuutena, niin etuuksia kuin maksuja. Ja toisaalta myös sitä, miten ihmiset saadaan pysymään töissä pidempään ja pohtia myös työperäisen maahanmuuton mahdollisuutta.
– Mutta totta kai vastuullisena tahona seurataan koko ajan järjestelmän kehittymistä. Tietysti pyritään vaikuttamaan siihen, että työeläkkeiden taso säilyy ja ihmiset voivat luottaa siihen, että järjestelmä toimii, Eloranta sanoo.
