Omista kansallisista päätöksistä riippuu miten säilytämme Suomessa jo olevat teolliset työpaikat ja miten mahdollistamme uudet työpaikat kovassa kansainvälisessä kilpailussa. Sähköintensiivinen teollisuus vaatii sähköverotuksen uudistamista ja Metsä Groupin kaltaiset metsäteollisuuden investoinnit varmuutta siitä että kansallisilla päätöksillä ei suitsita raaka-aineen saatavuutta.
Uuden eduskunnan aloittaessa työnsä, on arvokeskustelun paikka. Puolueet ja kansanedustajat vaativat uusia työpaikkoja mutta seuraavassa lauseessa jarruttavat eri perustein näitä tavoitteita. Investoinnit eivät kasva puussa. Olemme matkalla kohti nihkeän talouskasvun aikaa. Meillä on jäljellä investointivelkaa hyvistä viime vuosista huolimatta. Emme elä umpiossa vaan megaluokan investoinnit ovat aina alisteisia kansainvälisille kilpailulle.
Sähkön suurkuluttajat, muun muassa Outokummun terästehdas, ovat vaatineet Suomen sähköverotuksen uudistamista. Perusteet ovat karut. Suomessa teollisuuden sähkövero on jo nyt 14-kertainen EU:n minimiin verrattuna, joka on käytössä Suomen kovissa kilpailijamaissa Ruotsissa ja Saksassa. Suomen sähkövero on näihin verrattuna nelinkertainen sähköveron palautuksen jälkeenkin.
EU-päästökaupassa sähköntuottajat lisäävät ostamiensa päästöoikeuksiensa hinnan tuotteeseen ja asiakas maksaa viulut. Globaalissa toimintaympäristössä tämä ei toimi. Päästöoikeuksien hinta on lisäksi kovassa nousupaineessa. Tornion tehtaille tämä tietäisi 65-88 miljoonan vuotuista lisäkustannusta. Kun Suomi kompensoi tällä hetkellä puolet EU:n mahdollistamasta sähkön hinnasta, sähköintensiivisen teollisuuden vaatimukset ovat ymmärrettäviä. Päätökset ovat omissa käsissämme.
Mikäli Suomi ei pääse kilpailijamaiden tasolle, kansainvälisiä teollisuusinvestointeja napsii mielellään länsinaapurimme Ruotsi. Esimerkki ei-tyypillisestä sähköintensiivisestä teollisuusinvestoinnista ovat datakeskusinvestoinnit. Kilpailussa Facebookin ensimmäisestä eurooppalaisesta jätti-investoinnista kisasivat muutama vuosi sitten kaksi pohjoista aluetta: Norrbottenin Luulaja ja Merilappi. Muilta osin nämä kaksi kylmän ilmanalan ja samantyyppisen yhteiskuntainfran omaavaa sijantipaikkaa olivat samoilla viivoilla, mutta sähkönhinnassa Suomi hävisi Ruotsille 6-0. Noin 8,7 miljardin kruunun investoinnin uusin laajennusvaihe valmistuu nyt 2021, kokonaisvaikutuksiltaan työllistää noin 4[nbsp]000 henkeä ja on luonut ympärilleen vahvan TKI-klusterin.
Datakeskusinvestoinnit ovat esimerkkejä uusista teollisuuden aloista, jotka maailmanlaajuisesti etsivät itselleen uutta kotia. Uusi tehdas poikii ympärilleen poikkeuksetta alihankkijoiden, yhteistyöverkoston ja alan osaajien ekosysteemin, jossa osaaminen edelleen vahvistuu ja kehittyy. Eikö tämä ole juuri sellaista, jota Suomessa haluamme?
Pohjoisessa iloittiin Metsä Groupin uuden biotuotelaitoksen investointisuunnitelman käynnistämisessä. Vihreät kuitenkin ilmoittivat vastustavansa investointia ilmastosyistä vaikka itse kannattivat Ääneskosken taannoista investointia ilmastosyistä. Ongelmaksi nousivat hiilinielujen pienetyminen ja puuhakkuiden määrät.
Tämän luokan suunnitelmia ei tuoda julkisuuteen heppoisin perustein. Metsä Group itse arvioi puumäärien riittävän tukkipuun ja kuitupuun osalta 9-10 prosentin kasvulla vuoteen 2034 saakka ja myös muun puuraaka-aineen osalta riittävyys näyttää 2-6 prosentin kasvumahdollisuutta. Lisäksi puuta voidaan ostaa myös Pohjois-Ruotsista.
Laajemmin keskustelut kestävistä hakkuumääristä ovat hivuttautuneet viime päivinä ylöspäin ja muutamien metsäalan asiantuntijoiden mukaan jopa 80 prosenttia vuotuisesta puunkasvusta voitaisi hakata. Prosenttiosuus on hyvä mittari siksi, että puun vuosikasvustot ole veljeksiä keskenään. Tällä hetkellä Suomessa puun kasvu on niin hyvää, että mainittu 80 prosentin hakkuutaso olisi mahdollinen.
Metsät eivät ole ainoa hiilinielu. Peltoja ja maatalousmaata on mahdollista muuttaa hiilinieluksi tai jopa varastoksi. Meressä voi kasvattaa hiiltä sitovaa levää ja CCS-teknologialla hiiltä voi sitoa vaikka tehtaanpiipusta. Nämä ovat uusia Compensate -säätiön näkemyksiä teknologian hyödyntämisestä ilmastonsuojelussa ja nämä luovat liiketoimintamahdollisuuksia myös suomalaiselle osaamiselle.
Edelleen tuotepaletti puupohjaisten tuotteiden osalta on mahdollisuuksia täynnä. Puurakentaminen ja puupohjaiset tekstiilit sekä paperipohjaisten tuotteiden innovaatiot lisääntyvät koko ajan. Erilaiset pakkausmateriaalit, biomolekyylituotteet ja aivan uudet kuitutuotteet mm haavansidontaan ovat esimerkkejä epätyypillisistä käyttötarkoituksista.
Palaan alkuun ja arvokeskustelun tarpeeseen. Tarvitsemme päätöksiä joilla haetaan symmetria suhteessa tärkeimpiin kilpailijamaihin. Tämä takaa työpaikkojen säilymisen ja kasvamisen Suomessa.
