Pohjoismaiset hyvänvointivaltiot eivät ole turvassa lapsiin ja nuoriin kohdistuvalta ihmiskaupalta, todetaan Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän julkaisemassa tiedotteessa.
Tämä selviää Ruotsissa vuonna 2018 ja Suomessa vuonna 2019 julkaistuista selvityksistä, jotka käsittelivät lapsiin ja alle 21-vuotiaisiin nuoriin kohdistuvaa ihmiskauppaa.
– Selvitysten mukaan Ruotsissa on havaittu enemmän lapsikaupan muotoja kuin Suomessa. Ruotsissa erityisesti liikkuvaan väestöön kuuluvat lapset voivat joutua pakotetuksi kerjäämään kaduilla. Suomessa tätä ilmiötä ei ole tunnistettu tai sitä on tunnistettu huonosti, tiedotteessa todetaan.
Suomeen on tullut Ruotsia vähemmän Pohjois-Afrikan maista ilman huoltajaa tulleita alaikäisiä poikia, joita hyväksikäytetään erityisesti rikollisessa toiminnassa.
Suomea koskevassa selvityksessä ei myöskään tullut ilmi yhtä laajamittaista kadulla oleskelevien lasten ja nuorten hyväksikäyttöä kuin Ruotsissa.
– Puutteellinen turvaverkosto, lapsen tai nuoren kodittomuus, paperittomuus, aikaisemmat väkivalta- ja hyväksikäyttökokemukset, juurettomuus ja riippuvuudet esimerkiksi huumeista saattavat johtaa siihen, että lapsi tai nuori joutuu yhteiskunnan marginaaliin, syrjäytyy tai pahimmassa tapauksessa jopa katoaa.
Esimerkiksi Ruotsissa ihmiskaupan uhriksi joutuneita lapsia on kadonnut sijoituskodeista, kun heidän tilanteeseensa ei ole reagoitu tarpeeksi nopeasti.
– Ongelmat ihmiskaupan ehkäisyssä liittyvät pitkälti siihen, että ilmiötä ei ymmärretä, lastensuojelun vastuutyöntekijöitä ei ole riittävästi, turvaamistoimenpiteitä käytetään liian vähän ja viranomaisprosessit ovat hitaita ja viranomaisten resurssit riittämättömiä.
Suomen selvitys julkaistaan perjantaina englanniksi osana EU:n ihmiskaupan vastaista viikkoa. Perjantaina vietetään EU:n ihmiskaupan vastaista päivää.
