Aftonbladet on julkaissut sisältöä sähköpostiketjusta, jossa Ruotsin terveysasiantuntijat keskustelevat koronakriisin hoidosta pandemian varhaisessa vaiheessa.
Maaliskuussa Imperial College julkaisi raportin, jossa arvioitiin, että 250 000 brittiä voisi kuolla koronavirukseen. Aftonbladetin saamissa sähköpostiviesteissä Ruotsin terveysasiantuntijat keskustelevat raportista ja laumasuojasta ratkaisuna viruspandemiaan.
Keskustelussa on mukana Karoliinisen instituutin ja Ruotsin kansanterveysviraston asiantuntijoita, muun muassa valtionepidemiologi Anders Tegnell.
17. maaliskuuta professori Johan von Schreeb jakoi sähköpostiviestissä brittitutkimuksen muille asiantuntijoille. Hän kirjoitti, että ”Iso-Britannian on nyt muutettava strategiaansa”.
− Englanti ja Ruotsi olivat ne maat, joilla oli yhä perinteinen tapa hoitaa epidemiaa. Raportin myötä Iso-Britannia kuitenkin muutti suuntaansa. Tämä asetti paineita Ruotsin kansanterveysvirastolle, von Schreeb kommentoi Aftonbladetille jälkikäteen.
18. maaliskuuta Karoliinisen instituutin professori Jan Albert kirjoitti sähköpostissaan, että tutkimuksessa on epäilyttäviä seikkoja.
”Mielestäni tutkimuksesta ja suurimmasta osasta toteutettuja toimenpiteitä puuttuu laskenta siitä, millaisia vahinkoja yhteiskunnalle ja taloudelle aiheutuu”, hän kirjoitti.
Matematiikan professori Tom Britton piti tutkimusta pessimistisenä. Karoliinisen instituutin biolääketieteen professori Matti Sällbergin mielestä ”tilanne saadaan hallintaan laumaimmuniteetilla”.
”Jos se voidaan saavuttaa suojaamalla riskiryhmiä, se voidaan tehdä parhaalla mahdollisella tavalla”, hän kirjoitti.
Anders Tegnell arvioi vastauksessaan, että raportissa nähdään laumasuojan saavuttaminen vaikeaksi. Jan Albert kommentoi Aftonbladetille jälkikäteen sähköpostiaan, jossa hän pohti, ”vetääkö huono hammas nopeasti vai hitaasti”:
− Muut Pohjoismaat tiukkoine rajoituksineen ovat valinneet erilaisen tien kuin Ruotsi. Norjalla, Suomella ja Tanskalla on strategiat, joilla pyritään vähentämään tartunnan leviämistä sulkemalla yhteiskunta ja odottamalla rokotetta. Kysymys kuuluu: onko se sittenkin paras strategia? Se on jotain, jota emme vieläkään tiedä mutta on mielenkiintoista ajatella. Tuolloin emme tienneet vastausta emmekä tiedä vieläkään.
Matti Sällberg perustelee Aftonbladetille sähköpostiviestiään laumasuojasta, että kyseessä oli teoreettinen pohdinta.
− Ruotsin kansanterveysvirasto on todennut, että heidän tavoitteenaan ei ole ollut laumasuojan saavuttaminen, mutta jos virus leviää yhteiskuntaan, seurauksena on laumasuoja, hän sanoo.
Anders Tegnellin mukaan Ruotsin strategia on koko ajan ollut pitää tartunnat niin matalalla kuin mahdollista ilman että sillä on ”äärimmäisen negatiivisia vaikutuksia”.
