Ruotsidemokraattien ja sitä myötä Ruotsin valtiopäivien enemmistön kääntyminen ”Nato-option” taakse merkitsee Politicon mukaan muutosta Ruotsin turvallisuuspoliittisessa ajattelussa ja suurta voittoa Nato-myönteisille puolueille.
Amerikkalaislehti luonnehtii tästä löytyvässä artikkelissaan Ruotsin pohtivan uudelleen turvallisuuttaan ja sitä, onko sen todella turvallisinta olla puolustusliiton ulkopuolella. Jutussa Ruotsin todetaan ”hivuttautuvan lähemmäs Naton jäsenyyttä”.
– Nato-optio ei merkitse sitoumusta liittymisestä – Suomella on ollut sellainen optio jo vuodesta 1995 ja se on pysynyt puolustusliiton ulkopuolella – mutta sitä pidetään yleisesti liikkeenä siihen suuntaan, jutussa sanotaan.
Ruotsin nykyinen demarijohtoinen hallitus paalutti viime vuoden tammikuussa heti valtaan noustuaan, ettei maa tule hakemaan Naton jäsenyyttä tällä hallituskaudella. Ruotsin ulkoministeri Ann Linde on Politicon mukaan peräti kutsunut parlamentin enemmistön tukea Nato-optiolle ”merkittäväksi kielteiseksi tapahtumaksi Ruotsin turvallisuudelle”.
Amerikkalaislehti muistuttaakin, että Ruotsin jäsenyys olisi valtava mullistus, joka päättäisi yli 200 vuoden mittaisen pyrkimyksen pysytellä puolueettomana konflikteissa.
– Ruotsin Nato-jäsenyys ravistelisi myös herkkää voimatasapainoa Itämeren epävakaalla alueella, jolla virallisesti liittoutumattomat Ruotsi ja Suomi sekä Naton jäsenet Tanska, Saksa, Puola ja Baltian maat ovat säännöllisesti napit vastakkain Venäjän kanssa.
Jutussa nostetaan esimerkiksi Venäjän Itämeren harjoitusten taannoin laukaisema Ruotsin valmiustilan nosto, ilmatilaloukkaukset ja mahdolliset sukellusvenehavainnot Ruotsin aluevesillä.
Politicon haastattelemien asiantuntijoiden mukaan Nato-myönteisten puolueiden reilu vaalivoitto vuonna 2022 voisi johtaa jopa kansanäänestykseen puolustusliiton jäsenyydestä.
