[vc_row][vc_column][vc_column_text]Sanonta kuuluu, että kapitalismi on parempi kuin miltä se kuulostaa, ja sosialismi kuulostaa paremmalta kuin se on. Tähän mennessä kapitalistinen markkinatalous on osoittautunut kiistatta tehokkaimmaksi järjestelmäksi lisätä vaurautta ja sitä kautta hyvinvointia.
Kapitalismi perustuu siihen, että tuotantovälineet ovat yksityisessä omistuksessa. Voitontavoittelu ja kilpailu ohjaavat talouden rajalliset voimavarat järkevimpään käyttöön. Kapitalismi tarvitsee tietenkin sääntöjä eikä se ole täydellinen – mutta parempaa ei ole keksitty.
Mutta voivatko kaikki olla kapitalisteja? Nykyaikana periaatteessa kyllä, koska jokainen voi ostaa osuuden pörssiyhtiöstä hankkimalla osakkeen. Teknologia on tehnyt arvopaperikaupasta helpompaa ja halvempaa kuin koskaan. Myös tietoa on saatavilla enemmän kuin ikinä, ja sääntely sekä valvonta ovat sijoittajan näkökulmasta paremmalla tasolla.
Suomalaisia on niin vähän koko maailman väestöstä, että periaatteessa jokainen voisi olla miljonääri. Kuulumme toki jo nyt maailman elintasoeliittiin. Omaa tilannettaan voi parantaa jokainen, jonka tulot ylittävät menot – hankkimalla tuottavaa omaisuutta.
Suomalaisista noin kaksi kolmasosaa saa jotain säästöön tuloistaan. Sen sijaan talouden suunnitelmallisuus on hälyttävän surkealla tolalla. Finanssialan tutkimuksen (2019) mukaan vain seitsemän prosenttia suomalaisista suunnittelee raha-asioitaan yli kolmen vuoden päähän! Yhdeksän prosenttia ei suunnittele talouttaan lainkaan, 24 prosenttia suunnittelee korkeintaan kuukauden ja 57 prosenttia korkeintaan kuusi kuukautta.
Luvut ovat niin karseita, että vääjäämättä jää pohtimaan, ovatkohan vastaajat ymmärtäneet, mihin vastaavat.
Suomalaisten sijoitusharrastus on joka tapauksessa yleistymässä. Sijoittamisesta myös puhutaan julkisesti enemmän. Tällä hetkellä suomalaiset makuuttavat noin 85 miljardia rahoitusvarallisuudestaan pankki- ja säästötileillä. Varaa sijoittaa siis olisi. Tilillä raha on vain inflaation syötävänä.
Pohjoismaisessa vertailussa suomalaiset ovat vielä varovaisia arvopaperisijoittajia. Esimerkiksi Ruotsissa on sijoitusvarallisuutta rutkasti enemmän asukasta kohden. Vuoden 2016 lopussa ruotsalaisella oli keskimäärin yli 133 000 euron verran sijoitusvarallisuutta, kun suomalaisella sitä oli vajaat 54 000 euroa. Pörssiosakkeita on noin joka kuudennella suomalaisella ja rahastoja noin joka neljännellä. Sijoitusasunto löytyy alle kymmeneltä prosentilta.
Syitä maiden eroihin lienee monia. Ruotsissa ollaan vaurastuttu paljon aiemmin. Suomi nousi kehittyneeksi taloudeksi oikeastaan vasta toisen maailmansodan jälkeen, Ruotsi jo 1800-luvulla. Toisaalta suomalaisilla on enemmän kiinteistövarallisuutta, mutta se ei juuri omistuskäytössä tuota.
Ruotsissa tavallisia palkansaajia on kannustettu arvopaperimarkkinoiden pariin poliittisilla päätöksillä. Jo 80-luvulla Ruotsi otti käyttöön veroeduilla varustetut koko kansan sijoitusrahastot.
Ruotsissa myös osan eläkkeensä sijoituskohteista saa päättää itse. Vaikutus eläkejärjestelmään on pieni, mutta niin sanottu pedagoginen vaikutus on valtava. Malli kannustaa perehtymään arvopapereihin, koska eläke riippuu osin omista päätöksistä.
Myös asenteissa on eroja: ruotsalaisista 50 prosenttia pitää osakesijoittamista hyvin riskialttiina, kun suomalaisista lähes 80 prosenttia on sitä mieltä. Osakesijoittamisen riskitasoahan voi hallita, joten ruotsalaisten käsitys lienee lähempänä totuutta.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][vc_single_image image=”266459″ img_size=”full” add_caption=”yes” alignment=”center” style=”vc_box_rounded” onclick=”zoom” css_animation=”slideInDown” css=”.vc_custom_1571652923466{margin-top: 20px !important;}”][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][vc_column_text]Vuonna 2012 Ruotsi otti käyttöön sijoitussäästötilin (ISK), jonka sisällä osinkotuloja ei erikseen veroteta ennen kuin varat nostaa tililtä. Koko tilin summasta maksetaan kiinteä vuosittainen vero. Ruotsissa sijoitussäästötili on ollut suosittu: useampi kuin joka viides on ottanut sen käyttöön.
Nyt Suomessa ollaan vihdoin ja viimein ottamassa käyttöön samantyyppinen osakesäästötili. Uusi säästämisen työkalu tulee voimaan 1.1.2020. Käytännössä Suomen osakesäästötili tekee suoran osakesäästämisen verokohtelusta samankaltaista kuin tällä hetkellä rahastojen.
Tilille voi siirtää enintään 50 000 euroa, jonka jälkeen osakekauppaa voi tehdä tilin sisällä verovapaasti. Tällä hetkellä osakkeiden myyntivoitot verotetaan sen vuoden pääomatuloina.
Myös tilille maksetut osingot ovat verovapaita. Nykyään osingoistakin maksetaan pääomatulovero. Verot maksetaan vasta siinä vaiheessa, kun varoja nostaa tililtä. Näin verottaja ei pääse pitkäaikaisen säästäjän korkoa korolle -ilmiön väliin. Uuden osakesäästötilin lisäksi osakkeita voi hankkia edelleen myös arvo-osuustilin kautta, ja tässä verotus ei muutu.
Osakesäästötili on selkeästi kokoomuksen poliittinen saavutus, joka valmisteltiin ja hyväksyttiin Petteri Orpon valtiovarainministerikaudella. Uskon, että tilin avulla yhä useampi tavallinen suomalainen innostuu säästämään ja sijoittamaan kotimaisiin yrityksiin. Piensijoittamisen yleistyminen on piristysruiske myös pörssillemme, Orpo totesi viime vuoden joulukuussa, kun lakiesitys annettiin eduskunnalle.
Osakesäästötili on yksi askel oikeaan suuntaan kansankapitalismin edistämisessä. Se, että suomalaiset säästävät tuottaviin kohteisiin on sekä yksilöiden että kansakunnan etu.
Sijoittaminen on osa järkevää oman talouden hoitamista. Omasta taloudesta huolehtimisessa ei ole mitään pinnallista tai arveluttavaa. Vastuu omasta taloudesta on yhtä tärkeää kuin vastuu vaikkapa ihmissuhteista, omasta terveydestä ja ympäristöstä. Säästäväisyys on edelleen hyve.
Riittävä säästämisaste on oleellista kansantaloudelle. Investointikyky syntyy säästöistä. Vauras kansakunta pystyy myös rakentamaan muuten hyvää yhteiskuntaa, jossa kaikille tarjotaan tasavertaiset mahdollisuudet tavoitella omaa onnea.
Säästää voi toki monilla muillakin tavoilla kuin suoraan osakkeisiin. Matalien kulujen indeksirahastot lienevät yksinkertaisin tapa. Turun Talouspäivillä 2019 syyskuussa puhunut Pörssisäätiön Joonatan Naukkarinen antoi muutamia perusvinkkejä kaikesta sijoittamisesta. Niihin on helppo yhtyä. Aina pitää ymmärtää mihin sijoittaa. Itsensä tulee pitää informoituna myös sijoituksen pitoaikana. Pitkäjänteisyys kannattaa, samoin hajauttaminen yli ajan, eri toimialoille, eri kokoisiin yhtiöihin ja maantieteellisesti – jo kymmenen osaketta tuo valtaosan hajauttamisella saadusta hyödystä. Myös kulujen minimointiin tulee kiinnittää huomiota.
Jos et vielä säästä tuottavaan omaisuuteen, ei muuta kuin rohkeasti liikkeelle![/vc_column_text][/vc_column][/vc_row]
