Venäjä haastaa ruotsalaistutkija Gudrun Perssonin mukaan Euroopan turvallisuutta vakavammin kuin vuosikymmeniin. Erityisen dramaattiseksi tilanteen tekee hänen mukaansa se, että Vladimir Putinin hallinto ei katso voivansa enää perääntyä.
– Mitä pikemmin ymmärrämme, mistä on kyse ja mitä on pelissä, sitä parempi, Ruotsin kokonaismaanpuolustuksen tutkimuslaitoksen (FOI) tutkimusjohtajana toimiva Persson sanoo ruotsalaisen Folk och Försvar -järjestön tilaisuudessa pitämässään esitelmässä.
– Venäjän poliittisen ja sotilaallisen johdon mukaan konflikti on alkanut jo vuosia sitten. Venäjä valmistautuu länttä vastaan pitkäkestoiseen konfliktiin, joka on Venäjälle eksistentiaalinen, Persson toteaa.
Hän muistuttaa Venäjän sotilasdoktriiniin jo vuonna 2010 tehdystä kirjauksesta, jonka mukaan nykyinen EU:hun ja Natoon perustuva turvallisuusjärjestys on kestämätön eikä ”tarjoa turvallisuutta kaikille valtioille”. Käytännössä presidentti Vladimir Putin haluaa suurvaltojen jakavan maailman uudelleen etupiireihin vuoden 1815 Wienin kongressin tai vuoden 1945 Jaltan kongressin esimerkin mukaisesti.
Venäjä katsoo toimineensa aina oikein
Viimeisten kymmenen vuoden aikana on voitu Perssonin mukaan havaita, että Venäjän sisäinen sorto ja ulkoinen aggressiivisuus ovat vuorovaikutuksessa keskenään ja vahvistavat toinen toisiaan.
– Venäjän poliittisen ja sotilaallisen johdon näkökulmasta entisen Neuvostoliiton alue on otettava uudelleen haltuun, joskin uudessa muodossa. Tämä koskee kaikkia maita, joilla on ”historialliset siteet” tsaarin Venäjään ja Neuvostoliittoon: Ukrainaa, Georgiaa, Moldovaa, Kaukasuksen valtioita ja Keski-Aasiaa. Se heijastuu myös Itä-Eurooppaan ja meidän maailmankolkkaamme, Persson sanoo.
Venäjä suhtautuu hänen mukaansa sotaan ja konflikteihin kokonaisvaltaisesti. Venäläinen määritelmä sodasta ja kansallisesta turvallisuudesta on hyvin laaja, sillä siihen sisältyvät Venäjän historia, politiikka, talous, diplomatia, informaatio, sotilaalliset keinot – ydinaseet mukaan lukien.
Erityisen vaarallisena Persson pitää Venäjän tapaa perustella toimintaansa historiallisten vääryyksien oikaisemisella. Putinin hallinto puolustaa nyt niin Molotov-Ribbentrop-sopimusta ja sen salaista lisäpöytäkirjaa, Suomea vastaan käytyä talvisotaa kuin vuonna 1968 tapahtunutta Tšekkoslovakian miehitystä.
Euroopan kannalta tämä tarkoittaa hänen mukaansa sitä, että Kremlin ristiretki ”vääryyksien oikaisemiseksi” ei koskaan lopu.
”Heikot nujerretaan”
Lännellä on kestänyt Perssonin mukaan kauan havahtua siihen, kuinka vakavasti Euroopan turvallisuus on uhattuna.
– Tämä liittyy nähdäkseni siihen, että länsi ei yleisesti ottaen ota Venäjän ”vanhaa” maailmankuvaa vakavasti, hän sanoo.
Kreml kuitenkin käyttää keinoja, jotka se on todennut toimiviksi. Se pitää Venäjää voittajana, jolla on historia puolellaan. Länsi on sen mielestä rappiolla ja moraalisesti alakynnessä Venäjään nähden.
– ”Heikot nujerretaan”, Putinilla on tapana sanoa – Josif Stalinia lainaten, Persson toteaa.
Kun Putin puhuu Euroopan jakamattomasta turvallisuudesta, hän tarkoittaa Perssonin mukaan Venäjän ylivaltaa. Jos Kremlin vaatimukset hyväksyttäisiin, se merkitsisi hänen mukaansa alistumista Venäjän komentoon koko itäisessä Euroopassa, myös Itämeren alueella.
