Vakuutusyhtiö Ifin tilastojen mukaan tuhoeläinten rakennuksille aiheuttamat kalliit vahingot ovat lisääntyneet rajusti. Rotta- ja hiiriongelmiin tarvitaan yhä useammin ammattilaisten torjunta-apua.
Taustalla on osittain koronapandemia, joka hiljensi keskusta-alueet ja vähensi ravintoloiden ruokajätteiden määrää. Jyrsijät siirtyivät asuinalueille uusien ravinnonlähteiden perässä, mikä johti havaintojen lisääntymiseen 150 prosentilla viime vuoden aikana.
Ifin omaisuusvakuutusten tuotepäällikkö Laura Utusen mukaan asiaan voi vaikuttaa omalla toiminnallaan.
– Maahan jäänyt linnunruoka, puusta pudonneet omenat ja rikkinäiset jäteastiat houkuttelevat rotat helposti paikalle. Myöskään viemärirottia ei kannata vahingossa ruokkia kaatamalla viemäriin ruokajätettä tai rasvaa, Utunen toteaa tiedotteessa.
Jyrsijät purevat myös sähköjohtoja, mikä voi johtaa oikosulkuun tai jopa tulipaloon. Rakenteille aiheutuneet vahingot ovat kasvaneet nopeaan tahtiin viime vuosien aikana.
– Tuhot voivat kasvaa mittaviksi, kun jyrsijät pääsevät nakertamaan omassa rauhassa rakenteita ja putkia aiheuttaen vahinkoa talolle. Kustannuksiltaan yli 10 000 euron jyrsijävahingot eivät ole tavattomia, kertoo Utunen.
Tärkeintä on estää jyrsijöiden pääsy sisätiloihin jo ennen havaintojen tekemistä. Ovien ja ikkunoiden reunukset kannattaa tarkistaa, sillä hiiri pääsee sisään noin kolikon kokoisesta aukosta. Pääsyn voi estää verkottamalla.
Roska-astioiden tulisi olla ehjiä ja puhtaita. Jyrsijöille ei pidä jättää pääsyä kompostiin.
Jos pihan pitää siistinä, jää jyrsijöille vähemmän piilopaikkoja. Myös ylimääräiset omenat kannattaa kerätä maasta.
