Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen muistuttaa, että tietoisen strategisen valinnan tuloksena lapset ja nuoret on jätetty viimeisiksi rokotusjärjestyksessä.
Hän toteaa avoimessa kirjeessään, että Covid-19-virus leviää tällä hetkellä erityisesti nuorten keskuudessa, mikä tuskin yllättää ketään.
– Samalla nuorimmista ikäluokista valtaosa on vailla ensimmäistäkään rokotusta. Lapsiasiavaltuutettu ilmaisi jo huhtikuussa 2021 ihmetyksensä 16–20-vuotiaiden rokottamisesta viimeisinä ja on tuoreessa lausunnossaan kannattanut rokotusten laajentamista koko 12–15-vuotiaaseen lapsiväestöön, sillä rokotteesta saatavien hyötyjen on katsottu ylittävän siihen liittyvät riskit.
Pekkarinen huomauttaa myös, että WHO on tuoreessa julkaisussaan suositellut, että rokotusstrategiat laadittaisiin siten, että koulut voitaisiin pitää auki, jolloin myönteiset oppimistulokset mahdollistuisivat ja kielteiset henkiset sekä sosiaaliset seuraukset jäisivät mahdollisimman vähäisiksi.
– Samalla kun rokotusstrategia on jättänyt lapset ja nuoret vaille suojaa, on viruksesta, sen torjunnasta ja rokotuksista tiedottaminen lapsille ja nuorille ollut sattumanvaraista tai olematonta. Virastojen, ministeriöiden tai kuntien viestintäkanavista on vaikeaa tai mahdotonta löytää lapsille ja nuorille suunnattua materiaalia.
Pekkarisen mukaan samalla lapset ja nuoret altistuvat virheelliselle ja vääristyneelle tiedolle, jota on runsaasti nuorten suosimissa viestintäkanavissa.
– Lapsilla on oikeus tietoon ja sitä tulee olla tarjolla heille sopivassa ja ymmärrettävässä muodossa, hän sanoo.
Pekkarisen mukaan, jotta lähiopetus voitaisiin toteuttaa turvallisesti ja jotta etäopetukseen jouduttaisiin turvautumaan mahdollisimman harvoin, tulisi suomalaisissa kouluissa pikimmiten omaksua WHO:n kesäkuussa julkaisemat suositukset koulunkäynnin järjestämisestä covid-19-pandemiassa.
WHO suosittelee muun muassa kouluja koskevan testaus- ja jäljitysstrategian sekä koulut huomioivan rokotusstrategian laatimista, riskienhallintatoimenpiteiden – kuten kontaktien rajoittamisen, hengityssuojainten käytön, tilojen ja toimintojen sulkemisen, ryhmäkokojen pienentämisen ja ilmastoinnin tehostamisen – jatkuvaa arviointia ja tarvittaessa tehokasta toimeenpanoa. Haavoittuvassa asemassa olevat lapset tarvitsevat erityisesti tukea.
– Tähän asti terveysturvallisuuden edistäminen on ollut yksittäisten opetuksenjärjestäjien vastuulla ja lapsiasiavaltuutetun vastaanottaman palautteen perusteella se on toteutunut vaihtelevasti ja toisinaan heikosti, Pekkarinen toteaa.
