Aiemman koronatartunnan tai rokotteen antama immuniteetti ei välttämättä anna suojaa uusilta entistä tarttuvammilta koronavirusmuunnoksilta.
Asiasta kertovan arvostetun Nature –lehden mukaan varianteista ja immuniteetista on julkaistu tällä viikolla runsaasti uutta tietoa, jota tutkijat pyrkivät parhaillaan setvimään.
– Osa viimeisen 48 tunnin aikana näkemästäni datasta säikytti minut toden teolla, Imperial College Londonin immunologi Daniel Altmann toteaa Naturelle.
Hänen mukaansa osa tutkimustiedosta voi olla huono uutinen rokotteiden teholle.
Erityistä huolta herättäviä koronavirusmuunnoksia on tunnistettu tähän mennessä kaksi. Brittiläisenä ja eteläafrikkalaisena tunnetut koronavariantit leviävät aiempaa herkemmin, mutta eivät nähtävästi aiheuta vakavampaa sairastumista kuin ennen kiertäneet muunnokset. Herkempi tarttuvuus tekee niistä kuitenkin isossa kuvassa varsin vaarallisia. Tästä on saatu jo osviittaa esimerkiksi Britanniassa ja Irlannissa, missä brittivariantti on saanut vahvan jalansijan.
Tietoja immuniteetista ja uusista varianteista kuvataan varoituksista huolimatta vielä epäselviksi. Tähän mennessä tehdyt tutkimukset ovat käytännössä keskittyneet selvittämään, miten taudin sairastaneiden veren vasta-aineet reagoivat variantteihin laboratoriokokeissa. Tutkimuksissa ei siis ole selvitetty koko immuunipuolustuksen vastausta uusiin virusmuunnoksiin.
Lisää tietoa tarvitaan
Tutkimusten perusteella näyttää Naturen mukaan siltä, että brittivariantilla on vain hyvin vähän vaikutusta ainakin Pfizerin ja Biontechin koronarokotteen tehoon. Asiaa selvittänyt Cambridgen yliopiston virologi Ravindra Gupta sanoo kuitenkin Naturelle, että vaikutukset voivat korostua, kun vasta-ainemäärät hiipuvat ajan myötä.
Eteläafrikkalaista muunnosta on arvioitu rokotteiden kannalta brittivarianttia hankalammaksi. Se ei ole kuitenkaan toistaiseksi levinnyt laajamittaisesti. Variantissa on useita viruksen piikkiproteiinin mutaatioita. Osa näistä muutoksista on yhdistetty tutkimuksissa vasta-aineiden heikompaan toimintaan virusta vastaan.
Kahdessa eteläafrikkalaisessa tutkimuksessa havaittiin, että koronaviruksen sairastaneiden veren vasta-aineet purivat uuteen varianttiin huomattavasti aiempaa heikommin.
Etelä-Afrikassa on myös raportoitu useita tapauksia, joissa taudin aiemmassa aallossa sairastaneita on saanut myöhemmin muunnostartunnan. Virusmuunnos näyttääkin leviävän myös alueilla, joihin aiemmat korona-aallot ovat iskeneet kovaa. Tutkijoiden mukaan tämän takana voi olla juurikin variantin kyky kiertää vanhan tartunnan synnyttämää immuniteettia.
Ympäri maailmaa tehdään parhaillaan tutkimuksia, joissa selvitetään, miten variantti reagoi Pfizerin ja Modernan rokotteita saaneiden veren vasta-aineisiin.
Naturen haastattelemat tutkijat ovat silti toiveikkaita.
Esimerkiksi Sveitsin Bernin yliopiston virologi Volker Thielin mukaan koronavirusrokotteet saavat kehon tuottamaan suuret määrät vasta-aineita, jotka purevat viruksen piikkiproteiinin eri osiin.
– Vaikka rokotteet kohdistuvatkin vain piikkigeeniin, pitäisi niiden silti tuottaa immuunivaste, joka on riittävän laaja kattaakseen uudet variantit. Tätä on kuitenkin tutkittava lisää, Thiel kommentoi.
