Lennokkitaksi näyttelyssä Dubain World Trade Centerissä. LEHTIKUVA / AFP PHOTO Giuseppe Cacace

Lenita Toivakka: Rohkeutta tarttua mullistaviin teknologioihin

Kehitystä aina epäillään ja siihen suhtaudutaan jopa pelolla.

Kun Harri Holkeri juhlallisesti vuonna 1991 soitti autopuhelimella historian ensimmäisenä pidetyn puhelun kaupallisessa GSM-verkossa, harva uskalsi ajatella, millaiseen kehitykseen puhelin- ja teleteknologia laman runtelemassa Suomessa oli ampaisemassa. Nykyään GSM-verkkoa käyttävät päivittäin miljardit ihmiset ympäri maailmaa. Tällä välin Suomen menestyksen lippulaiva, Nokia, ehti sekä nousemaan maailman parhaaksi, että myös kaatumaan kovan kilpailun edessä. Suomalaisten käsitys teknologian kehittymisestä on hiipunut, vaikka todellisuudessa kehitys vain kiihtyy.

Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta julkisti raportin radikaaleista teknologioista. Raportti on kansainvälisessäkin vertailussa aivan omaa laatuaan oleva tieteellinen tarkastelu siitä, mitkä teknologiset kehityskulut tulevat haastamaan vallitsevia olosuhteita seuraavan kahdenkymmenen vuoden aikana. Tavoitteena on tunnistaa maailmaa muuttavia teknologioita mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.

Teknologian kehittymisen tarkoitus on vahvistaa yhteiskuntaa ja taloutta. Arjen sujuvoittaminen älykkäällä liikenteellä, sähköisellä ja vähemmän byrokraattisella virkamiestyöllä ovat vain esimerkkejä siitä, millaisia muutoksia ihmisten arjessa tapahtuu koko ajan. Terveysteknologian mahdollisuudet itsehoidon ja -diagnostiikan sekä etäpalveluiden kautta tulevat tarjoamaan merkittävää helpotusta terveydenhuollolle.

Jokapäiväisen arjen lisäksi teknologisella kehityksellä ratkotaan suurempia haasteita, joista suurin on ilmastonmuutoksen jarruttaminen. Kiertotalouden ja energiaystävällisyyden edistäminen ovat välttämättömiä, mikäli haluamme jättää planeettamme myös tuleville sukupolville. Tähän kytkeytyy tiukasti myös elintarviketeknologian kehittyminen, perinteistä ruokatuotantoa korvaavia ratkaisuita kehitetään jatkuvasti, kuten myös sisä- ja kaupunkiviljelyä.

Korkeassa teknologiassa ja palveluviennissä on myös Suomen ulkomaankaupan ja koko hyvinvointimme tulevaisuus. Suomessa on kovaa osaamista, jolle on yhä kasvavissa määrin kysyntää kaikkialla, mutta etenkin kehittyvissä maissa, jotka rakentavat yhteiskuntiensa rakenteita digitaalisille alustoille, tuoreinta teknologiaa hyödyntäen. Radikaalit innovaatiot syntyvät pienissä yrityksissä, vaativien asiakkaiden paineessa. Uusi Nokiamme ovat ne lukuisat kasvuyritykset, jotka lähtevät rohkeasti innovoimaan ja viemään suomalaista teknologiaa ja osaamista maailmalle.

Meidän päättäjien on otettava tulevaisuusvaliokunnan raportin johtopäätökset vakavasti. Vaikka teknologinen kehitys tapahtuu yksityisellä sektorilla, voi julkinen puoli tukea sen edistymistä t&k-investoinneilla sekä yrittäjä- ja teknologiamyönteisellä ilmapiirillä sekä omalla esimerkillä edistyksellistä teknologiaa vaativana asiakkaana, tuottaen referenssejä suomalaisille yrityksille. Poliittiset päättäjät luovat perustuksen niille teknologioille, joiden halutaan kehittyvän, tämä edellyttää myös arvopohjan heijastamista teknologian kehitykseen. Päivän politiikan kuumien kysymysten rinnalla on tärkeä käydä arvokeskustelua myös teknologian kehityksen eettisistä periaatteista.

Suomi tarvitsee paremman ja jatkuvasti päivittyvän tietopohjan teknologian kehittymisen näkymistä, mihin nyt julkaistu selvitys antaa hyvän pohjan. Lainsäädäntöä on tarkasteltava tulevaisuuden kehityskulkujen näkökulmasta, jotta innovaatiot eivät tarpeettomasti törmää lakipykäliin. Julkishallinnon kilpailutuksessa ja hankintalainsäädännössä on tunnistettava kehityskulut ennakoivasti.

Opetussuunnitelmien uudistuksissa on huomioitava tulevaisuusnäkökulma sekä teknologiaosaamisen kasvava rooli ja tarve. Tulevaisuuden kasvualat ovat erilaisia mitä ne tällä hetkellä ovat. Osa nykyisistä töistä tulee katoamaan, samalla syntyy uutta työtä. Kun nyt koulutaipaleensa aloittaneet lapset valmistuvat vuosien kuluttua, voi heistä tulla peukutusmanagereita, kyberturvamiehiä, etäkokkeja, robottityönjohtajia, keinolihakasvattajia tai vaikka tekoälyn luotettavuusvalvojia. Jos emme valmistaudu, meillä on edessä vakava osaajapula.

Kehitystä aina epäillään ja siihen suhtaudutaan jopa pelolla, mutta ihmisellä on aina tapana tottua ja pessimismin on tapana muuttua positiivisuudeksi. Suomen tulevaisuus ei ole pelkästään maailman muutokseen sopeutumisessa, vaan sen ennakoimisessa ja muokkaamisessa kunnianhimoisilla sekä eteenpäin katsovilla visioilla. Ratkaisevaa on, että pystymme löytämään ihmisten ja yhteiskunnan kannalta ratkaisevat uudet teknologiat.

Lenita Toivakka

Lenita Toivakka

Lenita Toivakka (kok.) on kansanedustaja.

Kommentit