Rakennustyöntekijöitä Helsingin Jätkäsaaressa. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA

Rakentamisen kasvutahti hidastuu Pohjoismaissa

Rakennusteollisuus pitää Suomea asuntotuotannon ja -markkinoiden mallioppilaana.

Pohjoismaiden yhteenlasketut rakennusinvestoinnit ovat kasvaneet viime vuosina noin kymmenen prosentin vuositahdilla. Tänä vuonna kasvun arvioidaan hidastuvan ja jäävän pariin prosenttiin.

– Rakentamisen suhdanne jatkuu myötätuulessa, joka tosin voi muuttua puuskittaiseksi, toteaa Rakennusteollisuuden pääekonomisti Sami Pakarinen.

Alan työllisyyskehitys on ollut noususuhdanteen myötä hyvin vahvaa. Rakentamisen työllisiä ennakoidaan olevan tänä vuonna Pohjoismaissa yhteensä vajaat 940 000 henkeä. Lisäystä parin vuoden takaisiin lukuihin on kertynyt yli 45 000 henkilöä.

Viime vuoden voimakas kasvu asuntoaloituksissa kerryttää volyymiä vielä tämänkin vuoden puolella. Myös infrarakentamisen näkymät ovat myönteiset, erityisesti Norjassa.

Poikkeuksellisen korkealle tasolle kohonnut asuntotuotanto on jo alkanut rauhoittua muissa Pohjoismaissa. Norjassa ja Ruotsissa asuntojen hinnat kääntyivät laskuun viime vuonna.

Asuntomarkkinoiden ylikuumenemisen vuoksi Oslossa ja Tukholmassa asuntojen hinnat olivat viime vuoden lopulla noin yhdeksän prosentin laskussa.

– Suomi on asuntotuotannon ja -markkinoiden näkökulmasta Pohjoismaiden mallioppilas. Muut maat saavat kateellisena katsella maltillista asuntojen hintakehitystä ja kotitalouksien velkaantumista sekä runsasta uudisrakentamista. Erityisesti parin viime vuoden aikana Suomen tilanne on kohentunut selvästi edukseen, Pakarinen toteaa.

Kaikilla rakentamisen sektoreilla Suomi ei kuitenkaan pärjää yhtä hyvin kuin asuntojen uudistuotannossa. Rakennusteollisuuden mukaan maa- ja vesirakentamisen kasvu on ollut erittäin vaatimatonta Norjaan ja Ruotsiin verrattuna.

– Suomi antaa suotta etumatkaa muille Pohjoismaille infran suunnittelun lyhytnäköisyydellä. Tähän kotikutoiseen ongelmaan tarvitaan kokonaisuutta painottavia infrastruktuuripolitiikkoja, jotka ymmärtävät strategisesti keskeisten liikenneyhteyksien merkityksen. Onneksi Suomen isosta visiosta on viime aikoina tehty lupaavia esityksiä, kuten Lentorata ja Helsinki–Tallinna-tunneli, Pakarinen pohtii.

Kommentit