Valtiovarainministeriön ylijohtajan, kansantalousosaston päällikön Mikko Spolanderin mukaan Suomen talous on nyt uudelleen taitekohdassa.
– Taitekohta voi osoittautua sellaiseksi, että meillä elpyminen lykkääntyy. Kotitaloudet ja yritykset alkavat pelätä uudelleen ja näkymä heikkenee, Mikko Spolander sanoi valtiovarainministeriön tiedotustilaisuudessa.
Spolanderin mukaansa pelko näkyy jo joissain kuluttajien ja yritysten odotuksia haistelevissa indikaattoreissa.
– Perusurassa me emme odota, että epidemia ryöpsähtäisi uudelleen käyntiin, mutta kyllä sanoisin, että riski siihen on nyt selvä, Spolander jatkoi.
Spolanderin mukaan vasta tehokas hoito tai rokote koronaan muuttaa tilanteen.
– Kun näin käy, toki kasvu voi olla ripeää, mutta perusurassa tätä ei oleteta, Spolander sanoi ja lisäsi tämän olevan positiivinen riski ministeriön näkymään.
Ministeriö julkisti tänään maanantaina taloudellisen katsauksen, jonka perusteella hallituksen ensi vuoden budjetti on rakennettu. Suomen talouden ennustetaan supistuvan tänä vuonna vain 4,5 prosenttia ja kasvavan ensi vuonna 2,6 prosenttia.
Julkinen talous alijäämäinen finanssikriisistä lähtien
Finanssineuvos Marja Paavonen totesi, että julkinen talous velkaantuu tänä vuonna hyvin nopeasti.
– Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen kasvaa ripeää vauhtia myös ensi vuonna, kun koronavirustilanteesta aiheutuvat kustannukset ja jo aiemmin päätetyt menojen lisäykset pitävät julkiset menot selvästi tuloja suurempina, Marja Paavonen sanoi.
Julkinen velkasuhde kasvaa vielä epidemian laannuttuakin, koska julkinen talous on on ollut rakenteellisesti alijäämäinen vuoden 2009 finanssikriisistä lähtien.
Paavonen totesi, että julkista taloutta ei saatu tasapainotettua edes koronakriisiä edeltäneessä suhdannehuipussa.
Tänä vuonna alijäämä kasvaa 18 miljardiin euroon ja yhä vuonna 2024 alijäämä on noin seitsemän miljardia euroa.
Hallituksen tavoitteella velka lähtee uudelleen kasvuun
Julkisen talouden kestävyysvaje on 3,5 prosenttia suhteessa bkt:hen eli lähes kymmenen miljardia euroa.
Julkisen talouden vahvistaminen viidellä miljardilla eurolla 2020-luvulla vakauttaisi velkasuhteen 70-75 prosentin tasolle. Tämän pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus on asettanut tavoitteekseen budjettiriihessä hyväksytyssä kestävyystiekartassa.
– Koska viisi miljardia ei riitä kattamaan koko kestävyysvajetta, niin velkasuhde kääntyisi uudelleen kasvuun 2030-luvun aikana, Paavonen sanoi.
Paavosen mukaan jos julkista taloutta vahvistettaisiin koko kestävyysvajeen verran kymmenellä miljardilla eurolla, julkinen velkasuhde palautuisi 60 prosentin tuntumaan 2020-luvun lopulla ja vakautuisi 50 prosentin tuntumaan 2030-luvun lopussa.
Viisi miljardia ”ihan hyvä” lähtökohta
Verkkouutiset kysyi, pitäisikö valtiovarainministeriön mielestä julkista taloutta vakauttaa enemmän kuin viidellä miljardilla 2020-luvulla.
Spolanderin mielestä viiden miljardin tavoite on siinä mielessä ”ihan hyvä”, että julkinen talous pystytään vakauttamaan niin, ettei velka ala kasvaa hallitsemattomasti.
– Kun meidän tarpeemme on kuitenkin hieman suurempi, niin tällä 2020-luvulle ajoittuvalla julkisen talouden vahvistamisella ei pystytä ratkaisemaan täysin pitkän aikavälin ongelmaa, että meillä menot kasvavat julkisessa taloudessa nopeammin kuin tulot, Spolander sanoi.
Sen takia hänen mielestään ”ei ole mitään syytä lykätä toimia”, joilla työllisyyttä ja tuottavuutta parannetaan. Julkisen taloudenpidon puolella Spolander nosti esiin tärkeimpänä keinona sote-uudistuksen toteuttamisen niin, että julkisten menojen kasvua saadaan hillittyä.
– Viisi miljardia on ihan hyvä lähtökohta 2020-luvulle, mutta lopuksi täytyy pystyä vielä parempaan, Spolander totesi.
LUE MYÖS:
Rahaministeriö ennustaa talouden supistuvan vain 4,5 prosenttia
