Jussi Niinistö. (Kristian Tervo)

Puolustusministeri Jussi Niinistö: Suomi saa Ruotsilta apua kriisissä, jos siitä on hyötyä Ruotsille

Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyölle ei puolustusministerin mukaan ole rajoja.

Käytännön askeleita Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyön kehittämiseksi otetaan puolustusministeri Jussi Niinistön (sin.) mukaan jatkuvasti. Ilma- ja merivoimista alkanut harjoitteluyhteistyö on levinnyt pikku hiljaa myös maavoimiin.

Puolustuksen valmiutta on tehostettu viimeisen parin vuoden aikana molemmin puolin Pohjanlahtea. Se on näkynyt sekä lainsäädäntötyönä että konkreettisina muutoksina puolustusvoimissa.

Suomessa on panostettu muun muassa asevelvollisiin ja käytöstä poistuvien suorituskykyjen korvaamiseen sekä kehitetty tiedustelu- ja kyberpuolustuskykyjä. Myös sodanajan joukkojen määrää nostetaan. Ruotsissa on puolestaan päätetty lisäyksistä puolustusmäärärahoihin ja puolustusvoimien kykyjen lisäämisestä. Maa on jopa palauttamassa asevelvollisuuden – joskin rajatusti.

– Täytyy ilolla tervehtiä sitä, että Ruotsi palauttaa asevelvollisuuden edes tällaisessa valikoivassa sukupuolineutraalissa muodossa. Näin saadaan volyymiä myös maavoimien harjoitteluun. Tällä hetkellä se on ollut vähän ongelmallista, kun Ruotsin maavoimat ovat olleet verraten pienet ainakin verrattuna Suomeen. Tulevaisuudessa harjoittelussa päästään vielä pidemmälle, Niinistö toteaa Verkkouutisille.

Ruotsin puolustusvoimat järjestää vuosina 2018 ja 2019 asepalveluksen vähintään 4 000 nuorelle. Kutsunnat koskevat sekä miehiä että naisia. Niihin otetaan huomattavasti enemmän väkeä. Varsinaiset palvelukseen astujat valikoidaan kutsuntoihin pyydettyjen joukosta.

Puolustusministeri Jussi Niinistö ei peittele innostustaan puhuessaan Ruotsin ja Suomen puolustussuhteista. Hänen mielestään yhteistyön kehittämiselle ei voi asettaa rajoja. Näin todetaan puolustusselonteossakin.

– Taivas on rajana. Pyrkimyksenä on kattaa operatiivinen suunnittelu kaikissa tilanteissa. Se on aika paljon sanottu.

Puolustusliitto?

Loikka kaiken kattavasta operatiivisesta suunnittelusta varsinaiseen puolustusliittoon ei äkkiseltään tunnu pitkältä. Voisivatko Suomi ja Ruotsi sitten solmia puolustussopimuksen?

– Kyllä kaikki on mahdollista. Mitään rajoja ei ole asetettu. Itse en sellaista sopimuksen tai minkään muunkaan puolustusliiton suhteen ole huutelemassa. Nyt tärkeintä on tehdä yhteistyötä, kasvattaa luottamusta ja sitä kautta sitten katsoa, mihin tilanne johtaa. Suomi saa kyllä apua Ruotsilta kriisitilanteessa, jos siitä on hyötyä Ruotsille itselleen ja päinvastoin, Jussi Niinistö sanoo.

Ruotsin asevoimien kenraalimajuri (evp.) ja Ruotsin kuninkaallisen sotatieteen akatemian jäsen Karlis Neretnieks totesi heinäkuussa, ettei hän usko Suomen ja Ruotsin yhteistyön etenevän muodolliseen sotilasliittoon asti. Hänen mukaansa maiden hallitukset eivät olisi valmiita lähtemään sotaan toistensa vuoksi tilanteessa, jossa olisi vielä mahdollista pysytellä konfliktin ulkopuolella. Esimerkkinä Neretnieks kysyi, olisiko Suomi lähdössä sotaan Ruotsin Gotlannin vuoksi tai Ruotsi Suomen Lapin takia. Ruotsalaiskenraalin mielestä maiden sotilasstrategiset olosuhteet ja historialliset kokemukset ovat liian erilaisia, jotta yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka voisivat olla mahdollisia.

– Meillä on huomattavasti erilaisempi geopoliittinen asema kuin Ruotsilla, mutta jos historiaa katsotaan, niin kyllä talvisodassa Ruotsi katsoi aiheelliseksi puolustaa Suomen Lappia. Se koki, että on Ruotsin valtion intressissä toimia näin. Näen tilanteen ihan vastaavasti jatkossakin. Kyllä mekin Ruotsin puolustamista harjoittelemme, Niinistö toteaa.

Henkilökemiaa

Jussi Niinistön mukaan Suomen ja Ruotsin nopeasti edenneestä puolustusyhteistyöstä saa kiittää myös Ruotsin nykyisen puolustusministerin Peter Hultqvistin sitoutumista asiaan. Puolustusministereiden hyvästä henkilökohtaisesta suhteesta on niin ikään ollut etua.

– Täytyy sanoa, että hänen kanssaan puolustusyhteistyötä on ollut erittäin helppoa tehdä. Puolustusyhteistyön eteneminen on joskus myös henkilökemioista kiinni. Hänellä on ollut aivan huikea panos tässä yhteistyössä.

Hultqvistin asema on horjunut Ruotsin liikenneviraston tietovuotoskandaalin jälkimainingeissa. Ministeri on toistaiseksi saanut pitää paikkansa, mutta epäluottamusäänestys Ruotsin parlamentissa syyskuussa on yhä mahdollinen.

– On Suomen etu, jos Peter Hultqvist saa jatkaa – tietenkin mitenkään puuttumatta Ruotsin politiikkaan. Suomen kannalta on ollut edullista, että meillä on ollut ruotsalainen puolustusministeri, joka on ollut vilpittömästi kiinnostunut Suomi-yhteistyöstä, Jussi Niinistö sanoo.

Peter Hultqvist korosti Suomen roolia Ruotsin puolustussuunnittelussa toukokuussa amerikkalaisen Defense Newsin haastattelussa Washingtonissa. Puolustusministeri totesi, ettei Ruotsi aio hakea Naton jäsenyyttä vaan kehittää omaa puolustustaan ja lisätä kahdenvälistä yhteistyötä.

– Meillä on ruotsalaisjoukkoja Suomessa harjoittelemassa tilanteita kuten Suomen puolustusta ja meillä on suomalaisia joukkoja Ruotsissa harjoittelemassa Ruotsin puolustusta. Olemme todella läheisessä suhteessa. Virkamiehiä meidän ministeriöstämme on Helsingissä ja päinvastoin. Työskentelemme yhdessä yhä enemmän ja enemmän, Hultqvist kertoi amerikkalaismedialle.

Ruotsin puolustuksen suunta on Jussi Niinistön mukaan ollut Hultqvistin kaudella Suomelle edullinen.

– Kun puolustusministeri väistämättä joskus vaihtuu, toivoisi, että tehtävään löytyy samanlainen kaveri.

Kommentit