Eduskunnan tuore puhemies Paula Risikko (kok.) haluaa selvittää, voitaisiinko kansalaisaloitteiden käsittelyä tehostaa. Hän aikoo pyytää oikeusministeriöltä asiasta selvityksen.
– Käsittelytavoissa voi olla parantamisen varaa, ja se koskee myös eduskuntakäsittelyä, Risikko sanoo Verkkouutisille.
Hän muistuttaa, että oikeusministeriö teetti viime syksynä arvion kansalaisaloitteesta. Arvio kävi lausunnoillakin, ja 17 organisaatiota lausui siitä mielipiteensä.
– Arviosta ei ole sen jälkeen puhuttu.
Arviossa muun maussa ehdotettiin, että kansalaisaloitteen voisi panna vireille viisi kansalaista nykyisen yhden sijaan. Lisäksi olisi tarpeen antaa parempia ohjeita aloitteiden tekijöille, jotta aloitteiden laatu paranisi.
Arvion mukaan kansalaisaloitteen tekijöitä tulisi ohjeistaa siitä, miten heidän kannattaa valmistautua eduskunnan valiokuntien kuulemiseen.
Perustuslaki on vuodesta 2012 lähtien antanut mahdollisuuden kansalaisaloitteeseen. Aloite viedään eduskunnan käsittelyyn, jos se kerää vähintään 50 000 allekirjoitusta. Eduskuntaan on päätynyt 19 aloitetta.
Lakimuutokseen on johtanut yksi kansalaisaloite, joka koski tasa-arvoista avioliittolakia.
Risikko sanoo, että kansalaisaloitteella on paikkansa täydentämässä edustuksellista demokratiaamme.
– Kansalaisaloite on tutkimusten mukaan tukenut kansalaisten aktivoitumista. Se on täyttänyt tavoitteensa.
Risikko sanoo, että hän haluaa puhemiehenä edistää sitä, että ”maan hiljaisten” kansalaisten ääni kuuluisi paremmin.
– Suomessa on usein desibelidemokratia, se saa joka huutaa. Pitää muistaa, että hiljaisillakin voi olla hätä. Onnettomuuspaikallakin ne, jotka eivät pysty puhumaan, tarvitsevat usein eniten apua.
Kansalaisaloitteen kehittäminen voi olla yksi keino tämän tavoitteen saavuttamiseksi, hän sanoo.
Eduskunnalle aloitteet tuottavat vähäiseen lukumääräänsä nähden paljon työtä. Risikon mielestä se kannattaa kuitenkin tehdä.
– Ei voi olla niin, että aloite otetaan vastaan ja laitetaan pölyttymään. Tarkoitus on, että se käsitellään asiallisesti ja vakavasti.
Osa käsitellyistä kansalaisaloitteista on koskenut paikallisia aiheita, kuten Helsingin Malmin lentokentän säilyttämistä ja Vaasan sairaalan päivystystä. Risikon mielestä tämän kaltaisia aloitteita ei voida rajata pois kansalaisaloitteen piiristä, vaikka ne koskisivatkin paikallispolitiikkaa.
– Ei pidä asian perusteella mennä rajaamaan mitään pois.
Myöskään hän ei rajoittaisi EU-parlamentaarikkojen eikä kansanedustajien oikeutta tehdä kansalaisaloitetta. Muun muassa keskustan meppi Paavo Väyrynen teki aloitteen, jossa hän ehdotti kansanäänestystä Suomen jäsenyydestä euroalueessa.
Kokoomuksen kansanedustaja Eero Lehti puolestaan valmistelee kansalaisaloitetta jalkaväkimiinojen palauttamiseksi. Risikko sanoo, että Lehden aloite on mielenkiintoinen.
– En ota yksityiskohtiin kantaa, mutta aikoinani kansanedustajana olin sitä mieltä, ettei meidän pitäisi luopua maamiinoista eikä mennä Ottawan sopimukseen.
Risikko muistuttaa, että puolustusvoimat on arvioinut asiaa.
– Puolustusministeriön väki on todennut, että kriisissä voidaan toimia nopeastikin. Luotan tässä ministeriöön.
