Nordean tuoreen talouskatsauksen mukaan Suomen talouden pudotuksesta tulee vuositasolla mitattuna yksi historian hurjimmista. Pankki ennustaa bruttokansantuotteen supistuvan kuluvana vuonna seitsemän prosenttia.
– Arviomme mukaan Suomen talous toimi koronakriisin synkimpinä viikkoina 10-15 prosenttia alle normaalitason. Vaikka toipuminen on jo käynnistynyt, talouden heikot ajat jatkuvat pidempään kuin koronan iskiessä osasimme odottaa, Nordean ekonomistit Tuuli Koivu ja Lotta Lähteenmäki toteavat talouskatsauksessa.
Työttömyysasteen Nordea ennustaa nousevan tänä ja ensi vuonna kahdeksaan prosenttiin. Lomautusten räjähdysmäinen kasvu on pankin ekonomistien mukaan ollut täysin poikkeuksellista. Työmarkkinoiden kokemalle syöksylle vetää vertoja lähinnä 1990-luvun lama, jolloin työttömyys kipusi lähelle 18 prosenttia.
– Uhkana on, että talouden kärsimys jatkuu, yritysten ongelmat pitkittyvät ja merkittävä osa lomautetuista joutuu irtisanotuksi. Työttömyysaalto hankaloittaisi merkittävästi talouden toipumista, ekonomistit varoittavat.
Nordea on myös kevään mittaan tehnyt selvityksiä pankin korttitilastojen pohjalta. Korttimaksamisen arvo euroissa putosi maaliskuun puolivälissä parissa viikossa noin neljänneksen. Huhtikuun loppupuolella tilastossa alkoi kuitenkin näkyä merkkejä toipumisesta, ja toukokuun alussa kuluttaminen oli enää noin 5-10 prosenttia alle koronakriisiä edeltäneen tason.
Kuluttamisen toipumisesta huolimatta kotitaloudet kuitenkin säästävät pankin ennusteen mukaan tänä vuonna normaalia suuremman osan tuloistaan ja jarruttavat näin talouden toipumista.
Myös investoinnit kärsivät, joskin ne saavat tukea rahoitusolosuhteista sekä julkisista ponnistuksista. Sen sijaan viennin ja teollisuuden haasteiden odotetaan lisääntyvän syksyn aikana, kun yritysten tilauskirjat tyhjentyvät.
Ensi vuoden loppuun mennessä talous kuitenkin palaa Nordean mukaan normaaliraiteille, kun patoutunut kysyntä paikkaa heikkouksia. Ennuste tosin edellyttää, että elvytyspolitiikka osoittautuu tehokkaaksi toimeksi pitää yritystoimintaa yllä yli hankalien kuukausien ja että viruksen torjunnassa ei jouduta ottamaan takapakkia.
– Ei vaadi suurta takapakkia virustilanteessa, että ennustettamme huomattavasti heikompi kehitys on todennäköisin. Viruksen toinen aalto ja talouden sulkeminen uudestaan pistäisivät koko yrityssektorin, ja sitä koronakriisin ensimmäisessä vaiheessa osittain kannatelleen valtiontalouden ahtaaseen nurkkaan, Koivu ja Lähteenmäki varoittavat.
Toisaalta he muistuttavat, että ennustetta myönteisempikin kehityskulku on yhä mahdollinen. Se kuitenkin edellyttää käytännössä viruksen katoamista tai lääkkeen löytymistä.
