Professori voitonpäivän marssista Helsingissä: Pitää katsoa, tehdäänkö sillä historiapolitiikkaa

Martti Häikiön mukaan sodan uhrien muistaminen on aina paikallaan.

Suomenvenäläisten ryhmän on määrä järjestää tiistaina ”kuolemattoman rykmentin” kulkue Helsingissä. Tiistaina on Venäjällä vietettävä voitonpäivä, jolla juhlistetaan voittoa toisessa maailmansodassa. Kuvakulkueen on määrä lähteä Sibelius-monumentilta kello 18.

Verkkouutiset kysyi professori, historiantutkija Martti Häikiöltä suomenvenäläisten Helsingissä järjestämän marssin yhteiskunnallisista vaikutuksista.

Mitä ajatuksia tämä herättää?

– Voitonpäivällä ei ole Suomen sotahistoriassa erityistä merkitystä. Sen sijaan voitonpäivä on ollut liittoutuneiden piirissä toisen maailmansodan päättymisestä lähtien vakiintunut päivä, eikä siinä ole mitään uutta.

– Tämä voitonpäivä on eurooppalainen ilmiö, toisen maailmansodan päättymisen päivä, mutta Suomen osalta se ei ole merkittävä päivä, koska Suomella on toisessa maailmansodassa eri muistopäivät. 19. syyskuuta 1944 tuli Moskovan välirauhansopimus, mutta sopimuksen ehtojen mukaan Suomi oli liittoutuneiden puolella sodassa Saksaa vastaan eli Lapin sodassa. Viimeiset saksalaiset poistuivat Suomesta huhtikuussa 1945.

– Meillä käytiin kolme sotaa; talvisota, jatkosota ja Lapin sota. Meillä nämä liittosuhteet olivat erilaiset, mutta tässä viimeisessä vaiheessa Suomi soti yhteistä vihollista, Saksaa vastaan. Suomi ja Neuvostoliitto olivat samalla puolella 9. toukokuuta. Tosin Suomen sota oli jo päättynyt, ja meillä oli Moskovan välirauha.

Onko mahdollista, että Venäjä kohdistaa Suomeen hybriditoimia marssin yhteydessä?

– En ole lainkaan tämän alueen asiantuntija. Olen historiantutkija, en osaa ottaa kantaa tähän kysymykseen. Yleisellä tasolla voin sanoa, että muisto- ja vuosipäivät sekä juhlavuodet ovat yksi tapa tehdä niin sanottua historiapolitiikkaa (historian poliittinen käyttö). Pitää katsoa, aletaanko sillä (marssilla) tekemään historiapolitiikkaa ja onko siinä joitakin ajankohtaisia, poliittisia vaatimuksia tai tulkintoja esillä.

– Suomen kannalta tänä vuonna on erityisen merkittävää Suomen valtiollinen itsenäistyminen sata vuotta sitten. Aikaisemmin Neuvostoliiton aikana oli kovaakin painetta sieltä päin nostaa Suomessa esiin Neuvostoliiton kannalta tärkeitä päivämääriä, kuten YYA-sopimuksen allekirjoituspäivämäärä 6. huhtikuuta 1948 ja lokakuun vallankumous 1917. Nyt regiimi on vaihtunut Venäjällä, eivätkä nämä päivämäärät ole enää siellä agendalla.

Onko mahdollista, että suomenvenäläisten marssi on ajoitettu satavuotisjuhlavuoden vuoksi tälle vuodelle?

– En näe tässä mitään yhteyttä. Kuten sanottu tätä päivää on juhlittu Venäjällä ja Euroopassa eri tavoin. Kyseessä oli kauhea sota, ja se lopulta päättyi valtavine uhreineen. Sitä muistetaan, ja se on aivan oikein. Minusta sodan uhrien muistaminen on aina paikallaan.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt