Liikennelääketieteen professori Timo Tervo sanoo Ilta-Sanomille, että innostus lisätä peltipoliiseja Suomen teille on älytön.
Suomen teille on tänä kesänä pystytetty 42 huipputarkkaa peltipoliisia, joita on tulossa vielä 150 lisää.
Tervo toteaa, ettei kyse ole siitä, että hän vastustaisi nopeusvalvontaa – hän korostaa, että nopeusvalvontaa kyllä tarvitaan.
– Mutta homma on lähtenyt laadullisesti ja määrällisesti täysin lapasesta. Täällä mennään sakkotulojen kerääminen edellä, eikä liikenneturvallisuus, Timo Tervo kommentoi.
Tervo pohtii, että ainoa syy siihen, miksi kameroiden kohdalla ei ilmoiteta sallittua maksiminopeutta, piilee halussa kerätä sakkotuloja. Esimerkiksi Ruotsissa nopeusrajoitus ilmoitetaan nopeusvalvontakameran kohdalla.
Vuonna 2017 automaattisen liikennevalvonnan rikesakoista kertyi valtiolle tuloja yli 51 miljoonaa euroa. On arvioitu, että tänä vuonna valtio saattaisi saada siitä jopa yli 70 miljoonan euron sakkotulot.
– Ylinopeudesta on tehty Suomen yleisin rikos. Suomessa annetaan vuosittain yli 300 000 ylinopeussakkoa ja lähes yhtä suuri määrä huomautuskirjeitä, mikä on ylivoimaisesti eniten per ajoneuvo Pohjoismaissa. Emme silti ole liikenneturvallisuudessa yhtään sen parempi maa kuin Norja tai Ruotsi, vaan itse asiassa selvästi jäljessä, Tervo sanoo.
Hänen mielestään suurin osa ylinopeussakon saajista on riskittömiä ja viattomia kuskeja.
– Hirveän monet ajavat pientä ylinopeutta kameraan vahingossa tai huomaamattaan.
Tervon mukaan Suomessa panostetaan kohtuuttoman paljon nopeusvalvontaan, vaikka onnettomuuksien taustalla on yleensä aivan muita syitä kuin pelkkää ylinopeutta. Hän sanoo, että monet muut valvontakohteet ovat jääneet vähälle huomiolle.
– Kuolonkolareista vain reilut viisi prosenttia ovat sellaisia, joissa henkilöauton kuljettaja on ollut täysin kunnossa: siis selvin päin ja ilman henkilön tilaan liittyviä riskitekijöitä. Sen sijaan kuljettajan tilassa on vikaa lähes 70 prosentissa kuolonkolareista, ja niistä kolmessa neljästä on mukana myös ylinopeus, Tervo sanoo.
