– Pohjois-Korean ydinaseohjelma on uhka globaalille rauhalle ja vakaudelle, ja ohjelma tulee saada loppumaan. Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston yhteistyö Pohjois-Korean toimien suhteen on ollut menestyksekästä. On tärkeää, että tämä yhtenäisyys säilyy, Sauli Niinistö sanoi.
Hän totesi, että samaan aikaan olemme nähneet Pohjois-Korealta jatkuvia provokaatioita.
– Kansainvälinen yhteisö ei voi suvaita tällaista käyttäytymistä. Euroopan unionin jäsenmaana Suomi antaa täyden tukensa pakotteille ja vetoaa, jotta muut toimivat samoin. Ratkaisua voidaan etsiä ainoastaan neuvotteluilla, joihin Pohjois-Korean hallituksen on osallistuttava ehdoitta, tasavallan presidentti sanoi.
Hän huomautti, että ydinaseet ovat vakava uhka ihmiskunnalle.
– Niin kauan kuin ydinaseita on olemassa, katastrofin riski on todellinen. Ydinsulkusopimus on edelleen ydinaseiden leviämisen estämisen kulmakivi maailmanlaajuisesti sekä ydinaseriisunnan lähtökohta, Sauli Niinistö totesi.
Tasavallan presidentin mukaan Suomen kanta ydinaseriisuntaan on tuloskeskeinen ja käytännönläheinen.
– On äärimmäisen tärkeää, että maat, joilla on hallussaan ydinaseita, ovat mukana neuvotteluissa. Vetoan, että kaikki ydinasevaltiot ja maat joilla on hallussaan näitä aseita, ryhtyvät pikimmiten konkreettisiin toimiin ydinaseiden riisumiseksi. On tärkeää, että kaikki osapuolet noudattavat Irania koskevaa ydinasesopimusta.
Sauli Niinistä sanoi pitävänsä myös viimeaikaisia Yhdysvaltojen ja Venäjän välisiä strategista vakautta koskevia neuvotteluita tervetulleina.
– Toivomme niiden käynnistävän uudelleen asevalvontaneuvottelut niin Euroopassa kuin maailmanlaajuisestikin.
Sauli Niinistö totesi, että Suomi kannattaa jatkossakin rauhanvälitystä konfliktien ratkaisussa.
– Onnistuessaan rauhanvälitys estää konflikteja ja vähentää inhimillistä kärsimystä.
– Sodassa ei ole voittajia. Konfliktit kuitenkin jatkuvat. Vuoden 2016 aikana 157 000 ihmistä menetti henkensä väkivaltaisissa yhteenotoissa maailmanlaajuisesti. Maailmassa on tällä hetkellä lähes 68 miljoonaa pakolaista. Lähi-idän, Afrikan ja Itä-Ukrainan konfliktit ovat esimerkkejä sanoinkuvaamattomasta inhimillisestä kärsimyksestä. Nämä eivät kuitenkaan ole ainoat kriisit. Kansainvälinen yhteisö ei ole onnistunut ylläpitämään rauhaa ja turvallisuutta, Sauli Niinistö sanoi.
Huomiota muihinkin uhkiin
Presidentin mukaan meidän on kiinnitettävä enemmän huomiota myös muihin uhkiin.
– Annan kaksi esimerkkiä: Ensinnäkin terrorismin torjunta ja väkivaltaisten ääriliikkeiden ennaltaehkäisy on yhteinen prioriteettimme. Maailmanjärjestönä Yhdistyneillä kansakunnilla on erinomainen asema taistella terrorismia vastaan. Minulla on suuret odotukset YK:n uuden terrorismin torjunnan yksikön johtajuutta kohtaan, hän sanoi.
Toiseksi presidentin mukaan terveysturvallisuus on otettava vakavammin.
– Taudit ylittävät kansalliset rajat erittäin nopeasti ja synteettinen biologia on nouseva uhka. Tarvitsemme parempaa ennaltaehkäisyä ja kansallista valmiutta. Tarvitsemme maailmanlaajuista, useiden kumppanien välistä yhteistyötä. Global Health Security Agenda (GHSA-ohjelma) on yhteistyön tärkeä foorumi. Suomi ja Australia johtavat myös yhdessä allianssia, joka tukee terveysturvallisuuden valmiuksien kehittämistä. Meidän on toimittava ennen kuin seuraava pandemia iskee, Sauli Niinistö sanoi.
Presidentti huomautti, että on huomioitava myös väestönkasvu. Tämä pätee erityisesti joihinkin Afrikan maihin, joissa väestö voi jopa nelinkertaistua vuosisadan loppuun mennessä.
– Kasvava väestö johtaa useimmiten nopeaan kaupungistumiseen. Kaupungit tarjoavat ihmisille lukemattomia mahdollisuuksia, ja kaupungistumisessa on erittäin paljon positiivista potentiaalia. Kaupungistuminen voi kuitenkin väärin johdettuna myös johtaa juurettomuuteen, toivottomuuteen ja jopa radikalisoitumiseen, Sauli Niinistö totesi.
Hänen mielestään yksi ratkaisu tähän olisi, että jokaisella yksilöllä olisi mahdollisuus saavuttaa potentiaalinsa.
– Taloudelliset mahdollisuudet ja ihmisoikeudet ovat elintärkeitä. Ihmisillä on oltava mahdollisuus vaikuttaa positiivisella tavalla yhteiskuntaansa. Jotta tämä olisi mahdollista, tulee yksilöiden voimaannuttamiseksi tehdä määrätietoisesti työtä, kuten mahdollistaa koulutus ja pääsy peruspalveluiden pariin.
Kukaan ei välty ilmastonmuutoksen vaikutuksilta
Tasavallan presidentti muistutti myös ilmastonmuutoksesta ja totesi, ettei ajan myötä kukaan meistä ei voi välttyä sen tuhoisilta vaikutuksilta.
– Suorien ympäristövaikutusten lisäksi se vaikuttaa turvallisuuteen ja pakottaa ihmiset muuttamaan asuinseuduiltaan.
Hänen mukaansa Pariisin sopimuksen nopea täytäntöönpano on nyt jopa kriittisempää kuin vuosi sitten.
– Sopimuksella on selvä tavoite: lämpötilan nousun rajoittaminen selkeästi alle kahteen asteeseen. Emme ole vielä tuolla polulla. Meidän on tehostettava pyrkimyksiämme – aika on vähissä. Siirtymän fossiilisista polttoaineista uusiutuviin ja energiatehokkuuteen on oltava huomattavasti nopeampi kuin tällä hetkellä. Kaikkien panosta tarvitaan.
Sauli Niinistö muistutti, että arktinen alue on ilmastonmuutoksen eturintamassa.
– Arktinen alue lämpenee kaksi kertaa nopeammin kuin muu maailma. Jos menetämme arktisen alueen, menetämme koko maailman. Meidän on löydettävä tehokkaita keinoja hidastaa arktisen alueen lämpenemistä.
– Yksi keino olisi rajoittaa mustan hiilen ja metaanin päästöjä ja vaikutuksia arktiseen alueeseen. Mustan hiilen lähteet ovat hyvin tiedossa ja teknologiset ratkaisut ovat jo olemassa. Tarvitsemme yhteistä tahtoa ja määrätietoisia askeleita puuttua asiaan. Näitä päästöjä on vähennettävä ensisijaisesti arktisella alueella, Sauli Niinistö sanoi.
Hän totesi, että tarvitaan kuitenkin myös globaalia toimintaa, sillä suuri osa arktisen alueen mustasta hiilestä on peräisin muualta.
– Uskon vakaasti, että koko ihmiskunta voittaa, kun torjumme päästöt. Suomi on parhaillaan Arktisen neuvoston puheenjohtaja, ja ilmastonmuutoksen torjuminen on yksi keskeisistä tavoitteistamme, tasavallan presidentti kertoi.
