Europarlamentaarikko Paavo Väyrysen (kesk.) kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa on saanut jo yli 32 000 kannattajaa. Väyrynen ottaa blogissaan kantaa Marketnoze Oy:n tutkimusjohtaja Roger Wessmanin tämänpäiväiseen blogikirjoitukseen.
Roger Wessman toteaa blogissaan, että viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana hänen käsityksensä siitä, että yhteisvaluutta on huono idea, on vain vahvistunut. Hän kuitenkin lisää, ettei voi allekirjoittaa kansalaisaloitetta, sillä eroprosessi olisi hänen mukaansa liian riskipitoinen, jotta hän uskaltaisi sitä suositella.
Paavo Väyrynen huomauttaa, että hänen aloitteensa koskee vain kansanäänestyksen järjestämistä.
– Sitä voivat halutessaan tukea myös ne, jotka eivät kannata tai jotka epäilevät Suomen irrottautumista euroalueesta. Kunnolliseen keskusteluun vaihtoehdoista päästään vasta kansanäänestyksen yhteydessä, hän toteaa.
Väyrynen ilmaisee toivovansa, että Wessmanin kaltaiset asiantuntijat ehdottaisivat, kuinka rinnakkaisvaluutta toteutettaisiin ja mitä sen käyttöönotto merkitsisi kansalaisille kuluttajina, tallettajina, velallisina ja veronmaksajina.
– Oma ajatukseni on, että Suomen Pankki ottaisi euron rinnalla uudelleen käyttöön kansallisen valuutan, joka saisi kellua vapaasti kuten Ruotsin kruunu. Markan kurssi olisi aluksi sama kuin euron. Myöhemmin markka kelluisi ilmeisesti jonkin verran heikommaksi eli devalvoituisi. Kurssikehitys riippuisi toteutettavasta talous- ja työmarkkinapolitiikasta, Väyrynen sanoo.
Väyrysen ajatuksen mukaan palkat, eläkkeet ja verot maksettaisiin markoissa. Kuluttajat eivät hänen mukaansa kokisi menetyksiä, jos markka heikkenisi, sillä tavarat ja palvelut ostettaisiin markoilla. Hän lisää, että devalvoitumisen yhteydessä tuontitavarat hieman kallistuisivat, mikä suuntaisi kulutusta kotimaisiin tuotteisiin.
– Liikkeellä olevat eurot vaihdettaisiin markoiksi, mutta halukkaat voisivat säilyttää rahavarojaan myös euroina. Pankkilainat ja pankkitalletukset vaihtuisivat markkamääräisiksi, mutta niiden rinnalla voitaisiin edelleen käyttää euromääräisiä. Valtion ulkomaiset lainat säilyisivät tietysti siinä valuutassa, missä ne on otettu.
Kansalaiset hyötyisivät hänen mukaansa kaikin tavoin, kun talouden kasvaessa työllisyys paranisi ja tulot alkaisivat kasvaa. Rinnakkaisvaluutta parantaisi hänen mielestään myös yritystoiminnan edellytyksiä ja yritykset voisivat käyttää markkoja ja euroja valintansa mukaan.
– Arvioin vaihtoehtoja päinvastoin kuin Wessman. Meidän olisi viisasta ottaa vastaan irrottautumiseen liittyvät hankaluudet ja riskit. Ne ovat sittenkin vähäisiä niihin menetyksiin ja riskeihin verrattuna, jotka kuuluminen euroalueeseen meille aiheuttaa, Väyrynen toteaa.
– Toivon, että Roger Wessman ja muut talousasiantuntijat esittäisivät ennakkoluulottomasti omia ideoitaan rinnakkaisvaluutan toteuttamisesta. Toimiva malli voidaan varmasti yhdessä löytää, hän kiteyttää.
