Hallitus esittää tänään julkaistussa talousarvioesityksessään poliisin toimintamenoihin lähes 808 miljoonaa euroa. Lisäystä vuoden 2021 varsinaiseen talousarvioon on noin 8,6 miljoonaa euroa.
Poliisilla on sisäministeriön mukaan käytettävissä poliisien henkilötyövuosimäärän nostoon 7 500:een 10 miljoonaa euroa ensi vuonna. Vuonna 2023 tämä määräraha nousee kehyksen mukaisesti 18 miljoonaan euroon.
Sisäministeriön mukaan määrärahatason kasvusta huolimatta poliisin tilanne on vaikea, sillä menot ovat kasvaneet nopeammin kuin määrärahaa on lisätty. Julkisen talouden vähäisestä liikkumatilasta johtuen poliisi joutuu tekemään ensi vuonna sopeutustoimia, jotta menot saadaan vastaamaan rahoitusta.
Poliisin määrärahat ohjataan hallitusohjelman mukaisesti siten, että voimavarat kohdennetaan poliisin operatiiviseen toimintaan. Poliisin läsnäolo ja näkyvyys turvataan hallituksen linjauksen mukaan etenkin alueilla, joissa on heikoin palvelutaso, kuten harvaan asutuilla alueilla. Lisäksi poliisin kansallisen ihmiskaupan vastaisen erikoisryhmän ja verkoston toimintaedellytykset turvataan.
Hallinnonalan rahoitusvaje syntynyt pitkän ajan kuluessa
Sisäministeriön pääluokkaan ehdotetaan hallituksen talousarvioesityksessä yhteensä noin 1,566 miljardia euroa. Poliisitoimen osuus tästä on 856 miljoonaa, Rajavartiolaitoksen 280 miljoonaa, pelastustoimen ja Hätäkeskuslaitoksen 87 miljoonaa ja maahanmuuton 160 miljoonaa.
Sisäministeriön hallinnonalan määrärahataso laskee 10 miljoonaa vuoden 2021 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Suojelupoliisin ja Maahanmuuttoviraston määrärahat vähenevät aikaisempien kehyspäätösten seurauksena, mutta muille virastoille esitetään enemmän rahaa kuin tälle vuodelle. Kokonaisuus kääntyy negatiiviseksi lähinnä vastaanoton momenteille esitettävien, yhteensä 39 miljoonan teknisluonteisten vähennysten seurauksena. Ne perustuvat turvapaikanhakijoiden määrän laskuun ja siitä aiheutuvan määrärahatarpeen pienenemiseen.
Sisäministeriön mukaan sen hallinnonalan taloudellinen tilanne on erittäin haasteellinen. Ministeriön mukaan rahoitusvaje on syntynyt pitkän ajan kuluessa. Nykyinen hallitus on tehnyt useita lisäyksiä, joiden taso ei kuitenkaan riitä korjaamaan vuosien saatossa kertynyttä korjausvelkaa. Ministeriön mukaan on selvää, ettei tilannetta saada kuntoon kerralla ja nopeassa aikataulussa.
LUE MYÖS:
Poliisiylijohtaja: Pakko käynnistää yt:t, poliisimäärä laskee 200-250:llä
