Kokoomuksen kansanedustaja Kari Tolvanen sanoo tiistaina puheenaiheeksi nousseen nuorisorikollisuuden ongelman olevan hänelle valitettavan tuttu aihe. Aiemmin poliisin väkivaltayksikössä työskennelleen Tolvasen mukaan ongelma oli orastava jo reilu kymmenen vuotta sitten.
− Silloin oli etnisten nuorten yhteenliittymiä, jotka keskustassa ryöstivät ja pahoinpitelivät ihmisiä ja käyttivät päihteitä. Ilmiö oli paljon pienempi kuin nyt, ja siitä kehitys on mennyt koko ajan huonompaan suuntaan, Kari Tolvanen kommentoi Verkkouutisille.
HS uutisoi tiistaina, että Helsingissä liikkuu yli sata vaarallista nuorta, joilla on matala kynnys ryöstelyyn ja väkivaltaan. Valtaosa joukosta on jutun mukaan ulkomaalaistaustaisia.
Tolvasen mukaan Suomessa on nyt menty selvä askel kohti Ruotsin kohtaloa, jossa jengit ovat ottaneet alueita haltuunsa.
− Suomi on nyt vahvasti Ruotsin tiellä. Jos seuraavan viiden vuoden aikana ei tehdä radikaaleja toimenpiteitä, niin myös meillä tulee tietyissä lähiöissä olemaan näitä no go -alueita. Niihin ei pelastustoimi uskalla mennä kuin isolla joukolla. Poliisi ja pelastustoimi ovat huolissaan tästä kehityksestä niin oman turvallisuutensa kuin koko yhteiskunnan kannalta, Tolvanen sanoo.
Suojaako Suomessa tehty asuntopolitiikka meitä Ruotsin kohtalolta?
− No suojaa ja suojaa, ehkä se hidastaa kehitystä, Tolvanen vastaa.
Hän huomauttaa, että Ruotsissa on puhuttu järjestäytyneestä rikollisuudesta, jota Helsingissä kerrottu nuorisorikollisuus ei ole.
− Ne ovat kaksi eri asiaa. Mutta tämä on askel siihen suuntaan.
”Lainsäädäntö on hampaatonta”
Ruotsin pääministeri Stefan Löfvenin (sd.) mukaan maan jengirikollisuuden räjähdysmäinen kasvu johtuu laajan maahanmuuton yhdistymisestä epäonnistuneeseen kotouttamiseen. Myös Suomessa taustalla on Tolvasen mukaan, että maahanmuuttajia on nyt aiempaa enemmän.
− Yksi sukupolvi lapsia on kasvanut nyt nuorisoikään. Syystä tai toisesta osa heistä ei ole sitoutunut meidän kouluelämäämme, osa putoaa kelkasta esimerkiksi kielitaidon puutteen takia.
Hallituksen kaavailema oppivelvollisuuden pidennys on Tolvasen mielestä syrjäytymisen ehkäisyn kannalta ”lähinnä vitsi”.
− Tukitoimet pitäisi saada nimenomaan alkupäähän ja kohdennettua yksilöllisesti, hän sanoo.
Syrjäytymisen ehkäisemiseksi on Tolvasen mukaan tehty jo loistavaa työtä.
− Mutta meiltä vain valitettavasti puuttuu kovemmat ja rajoittavat keinot. Rikoksia tekevän nuoren toiminta pitäisi saada heti katkaistua ja hänet toimitettua turvalliseen paikkaan, ei vankilaan, joka on rikollisten korkeakoulu, vaan esimerkiksi nuorisokotiin, hän esittää.
Nuori voitaisiin pitää tällaisessa arestirangaistuksessa Tolvasen mukaan vasten tahtoaan.
− Mutta sehän ei ole muotia nyky-yhteiskunnassa etenkään nuorten ja lasten osalta. Nuorisokodeistahan on koko ajan karkuteillä näitä nuoria, kun lainsäädäntö on tehty niin hampaattomaksi, että heitä ei voida siellä väkisin pitää, hän sanoo.
