Kansanedustaja, rikosylikomisario Kari Tolvanen (kok.) on sitä mieltä, että syynä terrorismirikoksia koskevien esitutkintojen vähäisyyteen Suomessa on lainsäädännön puutteellisuus jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä.
– Lisäksi syyttäjillä tuntuu olevan korkea kynnys saattaa epäiltyjä vastuuseen, Kari Tolvanen toteaa Verkkouutisille sähköpostitse. Tolvanen toimi ennen kansanedustajan uraansa Helsingin poliisin väkivaltarikosyksikön johtajana.
Helsingin Sanomien mukaan Suomessa ei ole kahden viime vuoden aikana avattu ainuttakaan terrorismia koskevaa rikostutkintaa.
HS kertoi tapauksesta, jossa keskusrikospoliisi oli tunnistanut Syyriasta Suomeen saapuneen henkilön, joka osallistui videolla Isisin aseelliseen koulutukseen. Keskusteltuaan syyttäjän kanssa keskusrikospoliisi kuitenkin totesi, että rikoksen tunnusmerkit eivät täyty ja tutkinta lopetettiin.
Rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio kertoi HS:lle olevansa eri mieltä syyttäjän kanssa. Nuotio katsoo, että esimerkiksi aseelliseen koulutukseen osallistuminen itsessään täyttää rikoksen tunnusmerkit. Nuotion mielestä lainsäädäntöä pitää tarvittaessa täsmentää, jotta aukkoja ei ole.
Pykäliä paikattu tilkkutäkkimäisesti
Kari Tolvasen mielestä terrorismia koskeva lainsäädäntö on käytävä kriittisesti läpi kokonaisuudessaan ja tarvittaessa tehtävä kokonaisuudistus.
– Vuosien saatossa pykäliä on paikattu tilkkutäkkimäisesti, ja se ei ole hyvä. Tässä yhteydessä muun muassa terroristiseen koulutukseen osallistuminen ja terroristijärjestön toimintaa osallistuminen pitäisi kriminalisoida tehokkaammin, Tolvanen näkee.
Hänen mukaansa yksittäisten pykälien uudistus voidaan tehdä nopealla aikataululla, mutta kokonaisuudistukseen menee helposti muutama vuosi.
– Hallitus, oikeusministeri ja syyttäjät tuntuvat olevan suuresti huolissaan epäiltyjen oikeuksista. Se on aivan hyvä tiettyyn rajaan asti. Mutta itse olen ja myös kokoomus on enemmänkin huolissaan tavallisten suomalaisen oikeuksista elää turvallista arkea. Terroristijärjestön toiminnassa mukana tavalla tai toisella olleet eivät ole mitään kolkkapoikia tai – tyttöjä, vaan huolta aiheuttavia vaarallisia henkilöitä, Tolvanen toteaa.
Kolkkapoika-nimitystä käytettiin 1940-luvun alusta 1970-luvun alkuun 7–11-vuotiasta partiolaisista, joita nykyisin kutsutaan sudenpennuiksi.
