Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA:n mukaan yhteiskunnan avaaminen rajoitustoimista ei riitä talouden toipumiseen, vaan ratkaisevaa on koronaviruksen leviämistä koskevan pelon nujertaminen.
– Tutkimusnäyttö viittaa siihen, että rajoitustoimet eivät ensisijaisesti ohjaa ihmisten käyttäytymistä, vaan pelko. Esimerkiksi Yhdysvalloissa taloutta epidemian jyllätessä avanneet osavaltiot eivät näytä onnistuneen piristämään taloutta, EVA:n ekonomisti Sanna Kurronen toteaa tiedotteessa.
– Erityisesti hyvätuloiset ihmiset pysyvät kotona vaikean epidemiatilanteen aikana. Kun tautia on paljon liikkeellä, ihmiset pyrkivät välttämään sekä muiden ihmisten tartuttamista että tartunnan saamista, Kurronen jatkaa.
Sanna Kurrosen mukaan pelkkä kotimaisen kulutuksen kohentuminen ei riitä toipumiseen, sillä vientivetoisten talouksien elpyminen edellyttäisi viruksen saamista kuriin muuallakin maailmassa.
– Parasta elvytystä on pitää tartunnat mahdollisimman alhaalla laajan testauksen ja tartuntaketjujen nopean jäljittämisen avulla, jotta ihmiset voivat pelotta työskennellä ja kuluttaa.
Ruotsin talous on kärsinyt yhtä paljon kuin muut Pohjoismaat, vaikka maassa ei otettu käyttöön vastaavanlaisia rajoitustoimia koronaviruksen leviämisen estämiseksi.
EVA:n mukaan nopeasti tiukkoja rajoitustoimia soveltaneet Tanska ja Norja näyttävät toipuvan ripeämmin, kun tarkastellaan korttimaksuihin perustuvaa dataa. Suomalaisten kulutus romahti maaliskuun puolivälissä välittömästi noin 25 prosenttia vuodentakaiseen verrattuna.
Ruotsissa kuluttajien pahin huoli näyttää korttimaksutietojen perusteella heränneen muita maita myöhemmin. Kurronen arvioi, että Ruotsin lievemmät rajoitustoimet auttoivat palvelusektoria epidemian alussa, mutta tartuntatilanteen pahennuttua kuluttajat jäivät kotiin.
Tanskassa korttimaksut olivat jo kesäkuun alussa edellisvuotta korkeammalla. Nopea, voimakas ja lyhyt talouden sulku näyttää toimineen sekä epidemian hillitsemisessä että talousvaurioiden lieventämisessä.
