Kokoomuksen kansanedustaja ja eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Paula Risikko muistuttaa toisen asteen tutkinnon suorittamatta jättämisen näkyvän merkittävänä tekijänä muun muassa nuorten syrjäytymisriskissä. Hänen mukaansa hallituksen ajama oppivelvollisuusiän nostaminen 18 vuoteen ei ole kuitenkaan paras tapa varmistaa, että tutkinto suoritetaan.
– Tämä niin sanottu pakko ei nyt motivoi nuorta suorittamaan toisen asteen tutkintoa, Risikko totesi tiistaina kokoomuksen opettajille järjestämässä keskustelutilaisuudessa.
Risikko huomautti toisen asteen koulutuksen kestävän pääsääntöisesti vuoden tätä 18 vuoden oppivelvollisuusikää pidempään.
– Miten varmistetaan, että se tutkinto oikeasti suoritetaan, Risikko kysyi.
– Näemme, että ei se kannettu oppilas siellä luokassa pysy, hän jatkoi.
Hallitusohjelmassa linjataan tavoitteeksi, että jokainen peruskoulutuksen päättävä suorittaa toisen asteen koulutuksen. Tätä haetaan uudistuksella, jossa oppivelvollisuusikä korotetaan 18 ikävuoteen. Lisäksi on tarkoitus vahvistaa ohjausta ja oppilashuollon palveluita. Uudistuksen on määrä astua voimaan ensi vuonna.
Arvostelijoiden mukaan uudistusta on ajettu liian ripeällä tahdilla ja siihen kunnille suunnatut 129 miljoona euroa eivät riitä. Paula Risikko arvosteli hallituksen ratkaisua myös siitä, että siinä panostuksia suunnataan matkoihin ja oppimateriaaleihin opettajiin panostamisen sijaan.
Kokoomuksen eduskuntaryhmän viime viikolla julkaisemassa vaihtoehdossa tavoitellaan siinäkin sitä, että jokainen nuori suorittaisi vähintään toisen asteen tutkinnon. Kokoomuksen malli koostuu muun muassa kaksivuotisesta esiopetuksesta, peruskoulun ryhmäkokojen pienentämisestä ja esimerkiksi toisen asteen nivelvaiheen koulutuksen uudistamisesta. Myös opiskelijoiden hyvinvointia pyrittäisiin parantamaan muun muassa takaamalla riittävät oppilas- ja opiskelijahuollon palvelut sekä terapiatakuulla.
Samaan tilaisuuteen osallistunut Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen sanoi voivansa allekirjoittaa kokoomuksen tavoitteet. Hänen mukaansa mallin rahoitukseen ja toteutumiseen ei voi kuitenkaan luottaa ilman, että esimerkiksi luokkakokojen ylärajoja kirjataan lakiin.
