Suomessa kulutuksen veroaste on 20 prosenttiyksikköä USA:ta korkeampi. LEHTIKUVA / RITVA SILTALAHTI

Paradoksi Suomessa: Kaikilla ei ole varaa käydä töissä

Taloustieteilijän mukaan tulonsiirtopolitiikka on johtanut verojen ja valtion menojen nousukierteeseen.

Turun yliopiston taloustieteen professori Matti Virén pitää kotimaisen työllisyysasteen heikkona lenkkinä perusasteen varaan jääneitä, joiden työllisyysaste on vain 38,5 prosenttia. Myös 50–75-vuotiaiden työllisyysaste jää huomattavasti alhaisemmaksi kuin esimerkiksi Virossa tai Islannissa.

Professorin mukaan korkeisiin veroasteisiin johtanut tulonsiirtopolitiikka on kärjistänyt ongelmaa.

– Vaikuttaisi siltä, että suurin ongelma työn tarjonnassa liittyy juuri huonosti koulutettuihin ja samalla pienipalkkaisiin työntekijöihin. Ollaan siinä paradoksaalisessa tilanteessa, että kaikilla ihmisillä ei ole varaa käydä töissä, Virén kirjoittaa Uuden Suomen blogissaan.

– Suomessa ongelma on perinteisesti yritetty ratkaista tulonsiirroilla, mutta ne eivät ole tuoneet mitään parannusta tilanteeseen. Tulonsiirtopolitiikka on vain johtanut korkeisiin veroasteisiin, ja ne puolestaan ovat nostaneet kustannustason sietämättömän korkeaksi.

Virén toteaa tulonsiirtojen johtavan ongelmiin työvoiman tarjonnan ja toimeentulon kannalta. Tätä yritetään puolestaan korjata yhä uusilla tulonsiirroilla.

– Tuloksena on vain valtion menojen ja verojen nousukierre, Virén sanoo.

Suomen korkea veroaste näkyy kaikissa hinnoissa

Hän huomauttaa, että Suomessa kulutuksen implisiittinen veroaste on Eurostatin mukaan 28 prosenttia eli peräti 20 prosenttiyksikköä Yhdysvaltoja korkeampi.

– Ero on valtava ja näkyy tietenkin kaikkien hyödykkeiden hinnoissa. Kun hinnat ovat alhaiset, kannattaa ottaa vastaan töitä alhaisemmallakin palkalla, ja se näkyy sikäläisten palvelualojen työllisyydessä, Matti Virén toteaa.

Toisaalta Yhdysvalloissa ei ole saatavilla Suomen kaltaisia laajoja tulonsiirtoja.

– On pakko mennä töihin. Toisaalta korkea työllisyys takaa sen, että paineita tulonsiirtojen ja ilmaispalvelusten kasvattamiseen ei ole samalla tavalla kuin meillä. Vaikka amerikkalainen järjestelmä on menestynyt aika huonosti köyhyyden ja eriarvoisuuden suhteen, on se ehkä sittenkin pitkässä juoksussa järkevämpi kuin meikäläinen ”valtio vastaa kaikesta” -järjestelmä, Virén sanoo.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt