Sähköistys- ja sähköasennusalan lakon on ilmoitettu alkavan 9. maaliskuuta ja kestävän yhdeksän vuorokautta. Jo aiemmin Sähköliitto on ilmoittanut lakosta energia- ICT- ja verkostoalalla.
Palvelualojen työnantajat Palta kertoo olevansa pahoillaan, että Sähköliitto turvautuu neuvottelutoiminnassaan ensisijaisesti lakkoiluun ja siirtää omaa neuvotteluvastuutaan valtakunnansovittelijan hartioille.
Sähköistys- ja sähköasennusalaa koskevia neuvotteluja on käyty jo usean kuukauden ajan, mutta laihoin tuloksin. Koko neuvottelurupeaman ajan Sähköliitto on Paltan mukaan pyrkinyt asettamaan erilaisia reunaehtoja, jotka se haluaa ratkaista ennen kuin muista kysymyksistä edes keskustellaan.
– Sähköliiton neuvottelutaktiikka näyttää olevan tälläkin alalla ”kaikki tai ei mitään”. Emme voi suostua Sähköliiton ennakkovaatimuksiin. Palta on valmis neuvottelemaan, mutta niin että kaikki asiat ovat avoimesti pöydällä yhtä aikaa. Meidän täytyy pystyä muodostamaan kokonaiskuva sopimuskokonaisuudesta ilman ennakkoehtoja ja niiden avulla tapahtuvaa kiristystä, Paltan työmarkkinapäällikkö Anu Sajavaara painottaa tiedotteessa.
Ennakkoehtojen lisäksi neuvottelujen suurimmat kiistakysymykset liittyvät kilpailukykysopimuksessa sovitun työajan pidennyksen poistamiseen, jota Sähköliitto ajaa lakkouhkan avulla myös energia- ict- ja verkostoalalla. Palta pitää erikoisena, että Sähköliitto vie saman kysymyksen sovittelijalle kahta eri alaa koskien yhtä aikaa.
– Työajan pidennys on otettu työpaikoilla tehokkaasti käyttöön ja sillä on ollut selkeästi myönteinen vaikutus yritysten toimintaan ja kilpailukykyyn. Sähköliiton vaatimukset vesittäisivät kokonaan pidennyksen myönteiset vaikutukset. Parhaisiin tuloksiin on päästy niissä yrityksissä, joissa työajan pidennyksen toteuttamisesta on pystytty sopimaan paikallisesti yrityksen oman toiminnan edellyttämät tarpeet huomioiden, Sajavaara kertoo.
– On erittäin ikävää, että Sähköliitto on täysin kyvytön neuvottelemaan ja painostaa työnantajaa lakoilla energia- ICT- ja verkostoalan lisäksi nyt myös sähköistys ja sähköasennusalalla. Kiristyskeinojen kärsijöiksi joutuvat yritykset, tavalliset kansalaiset sekä Sähköliiton omat jäsenet, Sajavaara toteaa..
