Palvelualan yritysten kasvu ja työllistäminen ovat jatkuneet kesän jälkeen ripeänä. Palta arvioi, että palvelujen kasvu jatkuu myös matalasuhdanteessa. Suomalaisten palvelujen vienti vetää jopa yli kansainvälisen kysyntäpotentiaalin.
Yksityisen palvelualan liikevaihto kasvoi heinä–syyskuussa 5,5 prosenttia vahvan kotimaisen ja kansainvälisen kysynnän vetämänä. Palveluyritysten tulevaisuuden näkymät ovat yhä korkealla tasolla, mutta myös palvelujen kovin kasvuvaihe on ohi. Tasaantuneista tulevaisuuden odotuksista huolimatta myynnin kasvu jatkuu loppuvuonna ripeänä ja henkilöstön määrä kasvaa edelleen.
Paltan ekonomistien mukaan talouden ennustaminen on taloudellisista ja poliittisista riskeistä johtuen vaikeampaa kuin pitkään aikaan.
– Yritysten odotukset ovat korkealla tasolla, mutta talouden indikaattorit osoittavat alaspäin. Talouskasvun hidastuminen tulee yllättämään yritykset samalla tavoin, kuin viimevuotinen käänne kasvuun. Globaalin vedon hyytyessä Suomen taloudelle voi ennustaa vaikeita aikoja.
Paltan mukaan palvelujen kasvu Suomessa jatkuu siitäkin huolimatta myös seuraavassa matalasuhdanteessa. Suomen palvelujen kansainvälistä kysyntäpotentiaalia kovempi kasvu tulee myös jatkumaan. Suomen ja Ruotsin talouksien vertailu osoittaa, että palveluista on Suomen uudeksi kivijalaksi. Kasvu ja vienti syntyy Suomessakin vuosi vuodelta enemmän palveluista.
Suomi ja Ruotsi kasvoivat ennen finanssikriisiä rinta rinnan. Talouskasvua kertyi molemmille maille kriisiä edeltävänä vuosikymmenenä yli 40 prosenttia. Finanssikriisin jälkeinen vuosikymmen 2007–2017 on ollut vaikea sekä Ruotsille että Suomelle. Ruotsin talous kasvoi 16 prosenttia, mutta Suomen talous vain 0,08 prosenttia.
– Ruotsin talouskasvu ei ole perustunut vanhoihin lääkkeisiin, vaan palvelujen kasvuun ja palveluviennin kansainvälisen vetoon, toteaa Paltan pääekonomisti Matti Paavonen.
– Suomen palveluvientimarkkina on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana 40 prosenttia, mutta Suomen palveluvienti peräti 50 prosenttia. Palveluviennissä Suomi on siis suorittanut potentiaaliaan paremmin. Palvelujen globaalin kasvunäkymän perusteella kasvu jatkuu myös seuraavassa suhdanteessa, hän jatkaa.
Työllistäminen ja kasvu jatkuu vaikeassakin taloustilanteessa
Palvelut kannattelivat Suomea vuonna 2008 alkaneen pitkittyneen taantuman läpi. Työpaikkoja palvelualalle on syntynyt finanssikriisin jälkeen 100[nbsp]000. Vuosina 2007–2017 palvelualan BKT kasvoi 10 prosenttia. Ruotsissa palveluala kasvoi 38 prosenttia. Palveluista on Paltan mukaan Suomenkin talouden uudeksi kivijalaksi. Kasvu syntyy vuosi vuodelta enemmän palveluista.
– Toivomme seuraavalta hallitukselta toimialaneutraalia politiikkaa, panostuksia osaamiseen ja infraan. Hallitusohjelmatavoitteemme eivät ole törmäyskurssilla yhdenkään muun toimialan kanssa. Niistä hyötyy koko Suomi. Verkottuneessa taloudessa palvelualojen turhien kasvun esteiden purkaminen sataa kaikkien toimialojen laariin, toteaa Paltan elinkeinopolitiikasta vastaava johtaja Tatu Rauhamäki.
– Suomen työllisistä 85 prosenttia työskentelee palvelutehtävissä. Seuraavan hallituksen tavoittelemaa Pohjoismaista työllisyystasoa ei saavuteta ilman elinvoimaisia palveluja, hän arvioi.
