Länsimaissa voimistuu trendi, jossa Venäjä ja Kiina halutaan nähdä yhteen niputettuna uhkana, toteaa Venäjän-tuntija, professori Mark Galeotti.
– Tämä vähättelee todellisia jännitteitä Moskovan ja Pekingin välillä, mutta uhkaa saattaa ne vielä lähemmäs toisiaan, hän kirjoittaa aikakausilehti The Spectatorin kolumnissa.
Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg kuvaili Financial Timesille antamassaan haastattelussa Naton muuttunutta lähestymistapaa Kiinan ja Venäjän parantuneisiin suhteisiin. Stoltenberg korostaa Kiinan luomaa turvallisuushaastetta Natolle ja toteaa, että puolustusliiton pitäisi kohdella Kiinaa ja Venäjää yhden ja saman ongelman eri osina. Siten Kiinaa ja Venäjää ei pitäisi nähdä erillisinä uhkina.
– Päätelmä on se, että on olemassa Kiinan ja Venäjän muodostama akseli, joka edustaa yhtä, yhtenäistä haastetta lännelle, Galeotti toteaa.
– Tämä on ehkä ymmärrettävä kanta – mutta myös selvästi ongelmallinen.
Galeottin mukaan Kiinan ja Venäjän välit ovat selvästi parantuneet, mutta suuri osa siitä on symbolista ja liiketoiminnallista.
– Sekä Kiina että Venäjä suhtautuvat epäillen lännen johtamaan maailmajärjestykseen. Niiden mielestä kansallinen itsemääräämisoikeus on tärkeämpi kuin kansainväliset normit. Länsimaiden tekopyhät yritykset muuttaa Kiinan ja Venäjän suhtautumista sanktioiden avulla on antanut niille valituksen aiheita.
Galeotti korostaa, että Kiinalla ja Venäjällä on käytännöllisiä syitä tehdä yhteistyötä.
– Ei vähiten siksi, että ahnas Kiinan talous haluaa venäläistä energiaa ja raaka-aineita sekä kehittyneitä asejärjestelmiä, kuten S-400-ilmatorjuntaohjuksia. Niiden taloudelliset päämäärät kulkevat käsi kädessä: Molemmat haluavat vähentää dollarin määräävää asemaa maailmantaloudessa ja rahoitusmarkkinoilla.
– Totuus on kuitenkin se, että Kiina on Venäjälle paljon tärkeämpi kuin päinvastoin. Sen, mitä Kiina haluaa Venäjältä, se voi suurelta osin ostaa – ja venäläisten on myytävä. Kiinan osuus Venäjän kaupasta on lähes kaksinkertaistunut vuoden 2013 jälkeen.
”Moskovasta uhkaa tulla pikkuveli”
Galeottin mukaan Moskova on tyytyväinen voidessaan poseerata Pekingin kyljessä saadakseen länsimaiden huomion.
– Mutta Moskova tietää myös sen, että siitä uhkaa tulla ”nuorempi veli”. Kiinaa sanelee tällä hetkellä ehdot. Kiinalla on yhä enemmän läsnä Moskovan perinteisellä vaikutusalueella Keski-Aasiassa, viimeksi Afganistanissa.
Peking on muuttunut viimeisen vuoden aikana yhä aggressiivisemmaksi.
– Vaikka Venäjä on osoittanut hiljaista myötätuntoa Pekingin kannoille Taiwanin kysymyksessä, Moskovassa on myös yhä enemmän huolta siitä, että se saattaa joutua vedetyksi mukaan johonkin Yhdysvaltain ja Kiinan tulevaan kiistaan, Galeotti sanoo.
Hän muistuttaa, että Peking ei koskaan tunnustanut Krimin liittämistä Venäjään.
– Jos Kiina yrittäisi valloittaa Taiwanin, ei ole tiedossa, tarjoaisivatko venäläiset tukensa kiinalaisille.
– Lisäksi, vaikka Venäjän asevoimien korkea-arvoiset henkilöt tekevät erittäin julkista yhteistyötä kiinalaisten kollegojensa kanssa, heidän suhteensa on paljon rajallisempi kuin usein oletetaan.
Galeottin mukaan Venäjän turvallisuuspalvelu FSB suhtautuu yhä kiivaammin ja äänekkäämmin Kiinan vakoiluun, erityisesti kybervakoiluun Venäjällä.
– Taipumus niputtaa Venäjä ja Kiina yhteen, eikä nähdä niitä politiikan tutkija Alexander Gabuevin kuvailemalla tavalla ”yhä enemmän toisiinsa kytkeytyviksi mutta silti erillisiksi haasteiksi”, on haitallista länsimaille.
Galeottin mielestä läntisten valtojen ei kannata suhtautua tähän ylimielisesti ja yrittää iskeä kiilaa Pekingin ja Moskovan välille liian monimutkaisilla suunnitelmilla, koska Moskovalla ei ole aikomusta ryhtyä lännen pelinappaulaksi.
– Lännen olisi pikemminkin tiedotettava, että Venäjä ei aio ryhtyä Kiinan vasalliksi – jos se voi välttää sen.
– Venäjän ja Kiinan akseli muodostuisi todennäköisimmin länsimaiden kovien toimien seurauksena. Ne pakottaisivat Kremlin näkemään Pekingin pienempänä pahana kahdesta vaihtoehdosta. Se loisi todennäköisesti poliittiset, teknologiset ja markkinaolosuhteet, jotka yhdistäisivät Kiinaa ja Venäjää yhä tiukemmin.
LUE MYÖS:
Natoa varoitetaan: Kiinaa ja Venäjää ei pidä niputtaa yhteen
